On aika kaikelle

Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla:

Saarnaajan kirja 3:1-8

aika on syntyä ja aika kuolla

aika on istuttaa ja aika repiä maasta

aika surmata ja aika parantaa

aika on purkaa ja aika rakentaa

aika itkeä ja aika nauraa

aika on valittaa ja aika tanssia

aika heitellä kiviä ja aika ne kerätä

aika on syleillä ja aika olla erossa

aika etsiä ja aika kadottaa

aika on säilyttää ja aika viskata menemään

aika repäistä rikki ja aika ommella yhteen

aika olla vaiti ja aika puhua

aika rakastaa ja aika vihata

aika on sodalla ja aikansa on rauhalla

 

(Saarn 3:1-8)

Hei poikani, talviolympialaiset alkoivat tänä vuonna

Vuoden 2014 Talviolympialaisetkin alkoivat Venäjän Sotshissa. Olen toki odottanut niitä ja varsinkin jääkiekko-otteluita, koska pidän jääkiekon seuraamisesta. Mutta se tuntuu niin laihalta lohdulta verrattuna siihen, että näkisin sinut joskus.

Kasvat ja vartut, ja myöhemmin ymmärrät oikean isän merkityksen. Jonain päivänä opit lukemaan ja kirjoittamaan. Yritän koko ajan seurata, mitä elämässäsi tapahtuu. Se on tällä hetkellä hieman vaikeaa, koska en saa sinusta mitään tietoa äidiltäsi. Odotan innolla hetkeä, jolloin etsit minua. Etsin aina sinua. Toivottavasti äitisi on kertonut minusta, kuka on oikea isäsi. Itse olen aina halunnut tavata sinut ja olla kanssasi. Olet vielä niin nuori, että jos jotenkin pääsisin tapaamaan sinut nyt, et vielä ymmärtäisi, kuka minä olen. Haluan silti tavata sinut joka ainoa päivä ja kertoa meistä. Kyllä sinulle jäisi kuitenkin joitain asioita mieleesi minusta.

Olen hakenut koko ajan töitä Helsingistä, vaikka asunkin Turussa. Asuntohakemukseni on edelleenkin voimassa siellä Helsingissä. Ollut jo vuodesta 2012 lähtien asuntojonossa siellä ja aina uusinut sen, kun hakuaika lähenee loppuaan. Vaikka saisinkin asunnon nyt Helsingistä, ei se olisi kuitenkaan varmaa, että pääsisin silti näkemään sinut. Mutta jos pääsisin muuttamaan Helsinkiin, olisin kuitenkin lähempänä sinua. Ja varttuessasi voisit minua aina tavata, niin halutessasi. Ei tarvitsisi kummankaan matkustaa kauas.

Viime viikolla minulle soitettiin Helsingistä yhdestä firmasta, kiinnostusta yhteen työprojektiin. Tottakai sanoin olevani kiinnostunut. Mutta vielä ei ole kuulunut mitään uutta siitä asiasta. En lopeta kuitenkaan etsimistä. Kirjoitukseni saattavat tuntua puuduttavilta, saman asian toistamiselta, mutta minä kaipaan sinua ihan oikeasti joka päivä. Se ei koskaan katoa mihinkään.

Mistä isät on tehty?

Teräksestä, raudasta, voimasta, timanteista, kaiken opastavasta ja osaavasta, kaikesta, mistä maapallo, tähdet ja universumi koostuvat, siitä, mistä kaikki saavat alkunsa, elämän lähteestä, auringosta, valon lähteestä, universumin kirkkaimmista pisteistä, siitä on jokainen isi tehty. Vähän niinkuin Chuck Norris, mutta vielä hieman enemmän. Olen parempi, kuin Chuck Norris, mutta sulan edessäsi. Jokainen isi on paras isi omalle lapselleen. Sitä ei tarvitse kysyä keneltäkään toiselta. Ei tarvitse lupaa olla isi. Itse olen isi omalle pojalleni. Enkä kysy siihen lupaa keneltäkään. Ensimmäistä kertaa olen isi. Nyt vasta itse tajuan, mitä olen aina halunnut olla. Olen aina halunnut olla isi. En ole timanttia, enkä rautaa, tai muutakaan metallia. Olen vain isi, joka kaipaa omaa poikaansa. Nuorempana vietin aika railakasta elämää, kuten kuka tahansa nuori ja opiskelijanuorukainen. Seurustelin eri naisten kanssa. Oma ensimmäinen ns rakkauteni alkoi Kemijärvellä. Kaikkien ensirakkauteni nimiä en edes muistakaan. Nuoruudessa kaikki alkavat aina siitä ensirakkaudesta. Sitten tulee toinen...kolmas...neljäs....ja..Opiskeluaikana yritimme minä ja naisystäväni saada lasta. Emme saaneet. Tiemme sitten erosivat ajan myötä eri suuntiin. Ei tietenkään saamattoman lapsen takia, mutta ihan muuten vain. Silloin en tietenkään tiennyt, mitä isinä oleminen tarkoittaa. Sen kuin vain tekee lapsen ja olet isi. En silloin tiennyt, mitä tulevan pitää, en tiennyt että tulet elämääni. Isinä oleminen tarkoittaa vastuuta, sinusta vastuussa olemisesta, suojelemista, huolehtimista, muiden, kuin oman asioiden pitämisestä ensisijaisena. Oman edun taakse jättämistä. Oman pojan ja lapsen tuomista eteen, ennen muita. Siitä on isi tehty. Olet poikani, olen isäsi. Siinä se. Mitä päivääsi kuuluu? Sitä mietin joka ikinen päivä. Tänään ehkä syöt aamiaisen, käyt läpi aamuleikit ja rutiinit, sitten päiväunille, kunnes taas aloitat leikkisi. Syöt lounaan ja välipalan, myöhemmin iltapalan, kunnes taas illalla väsymys iskee. Näet unia milloin mistäkin, kunnes taas huominen päivä koittaa. Se on se arkipäivää sinulle. Ajatukseni pyörivät sinussa koko ajan. Olet niin komea, kuin minäkin. Päivästä toiseen mietin, miten opit uusia asioita ja miten voisin sinulle niitä opettaa. Nyt tuntuu siltä, että olen ollut isi koko ikäni, luontainen isi. Isinä oleminen vain odotti sinun tuloasi elämääni.

Jokaisen äidin ja isin velvollisuus on tehdä lapselleen parasta.

Talvi ja pakkaset, mutta lämpimät ajatukseni sinusta

Talvi tuli sitten viimein tänne Turkuunkin. Ei sillä, että olisin kaivannut kylmyyttä. Pakkasta ollut noin -15 astetta viimeisen viikon. Samaa luvassa tämän ja ensiviikonkin. Enpä ole hirveästi kaivannut talvea, mutta onneksi se on lyhyempi täällä etelässä, mitä tuolla pohjoisessa, Oulussa ja Kemijärvellä. Kyllä se vähän vitutti silloin rapata auton tuulilasia joka ikinen päivä. Se oli aina jäässä ja kuurassa sekä ulkoa, että sisältä. Rappaat sitä sitten molemmin puolin. Sisältä rapatessa lumet valuu auton hyttiin ja sulaa siellä. Kun sain vuokra-asunnon täältä Turusta, sain myöskin sellaisen autopaikan, jossa on katos. Autoni on nyt siinä katoksessa. Ei mene tuulilasi jäähän, eikä tarvi rapata.

Soitin eilen äidillesi ja lähetin myöskin sähköpostia. Kerroin halustani tavat sinut ja kerroin myöskin hänelle, että rakastan sinua. Halusin tiedustella miten sinulla menee. Isänä oleminen on raskasta silloin, kun ei näe lastaan. Kunpa isänä oleminen ei olisi näin vaikeaa, kuin minulla nyt on. Se johtuu siitä, että välitän sinusta ja et ole luonani, enkä saa nähdä sinua. Tiedän muista isistä ja perheistä, jotka saavat olla lastensa luona silloinkin, kun vanhemmilla on välirikko. He ovat siinä mielessä onnellisemmassa asemassa, kuin minä, koska saavat nähdä omaa lastaan. Minä olen ensimmäistä kertaa isi elämässäni. Olen ylpeä isi, olen sinusta niin ylpeä ja onnellinen. Jonain päivänä opit lukemaan ja kirjoittamaan. Opit internetin käytön, tiedon haun ja niin edelleen. Ehkä silloin etsit myös minuakin. Olen ollut sinusta aina tietoinen, siitä lähtien kun synnyit, enkä koskaan unohda sinua.

Ruokaremonttia ja liikuntaa

Katsoin tänään YLE dokumentin aiheesta, joka kertoi vanhasta neuvostoliittolaisesta vesipaastosta. Dokumentissa jopa lääkärit ja tutkijatkin päivittelivät sen terveyshyötyjä. Itselläni on kohonnut verenpaine ollut jo useita vuosia ja vesipaaston todettiin olevan suotuisa siihenkin. En kuitenkaan aio alkaa vesipaastolle, mutta dokumentti herätti ajatuksen elämäntaparemontista. On tullut syötyä aikalailla sekalaisesti ja epäterveellisesti. Olen aikaisemmin kokeillut jos minkäkinlaista dieettiä, mutta eivät ne toimi omalla kohdallani. Ei laihtuminen onnistu kurjuutta lisäämällä. Kyllä sen tekemisen täytyy olla mielekästä. Olen ollut valtaosan elämästäni hoikassa kunnossa, mutta kolmenkympin jälkeen alkoi sitten pikkuhiljaa kertyä tuota keskivartaloa. Se tuli sen verran hitaasti pitkällä aikavälillä vuosien saatossa, etten edes huomannut tulevani pullukaksi. Olin mielestäni edelleen timmissä kunnossa. Sitä tottuu siihen, mitä peilistään näkee joka aamu. Nyt tuo maha on jo siinä mittakaavassa, että hävettää mennä uimahalliin. Pidän uimisesta todella paljon, mutta on pienimuotoinen kynnys mennä uikkareissa halliin tällaisella vatsalla. Haluan aloittaa terveellisemmät elämäntavat ruokailutottumuksista ja kevyestä liikunnasta. Olen aikaisemmin käynyt monesti pienellä parin kilometrin aamukävelyllä. Ei se fyysisesti kovin kummoinen suoritus ole, mutta eikös kaikki kuitenkin lasketa? Sitä paitsi en halua, että terveyteni pettää, ennen kuin olen ehtinyt edes tavata sinua, tai että sinun tarvitsisi hävetä isääsi. Tänä aamuna kävin jo tekemässä pienen, noin kolmen kilometrin pituisen kävelylenkin. Oli mukava haukata raitista ilmaa pienoisessa -15 asteen pakkasessa samalla, kun kuuntelin nettiradiota. Tässä Turun Runosmäen asuinalueella on sellainen sopiva pyörätiekierros, jonka käyn aina tekemässä. Pienenä motivaationa käytän puhelimeen asennettua Runkeeper sovellusta, joka piirtää reitin kartalle. vie sen ja muunkin datan sitten Runkeeper websivulle. Siinä vaiheessa, kun tuloksia alkaa jo näkyä, voisi sitten siirtyä sinne uimahallin puolelle vähän vaativamman suorituksen pariin. Tarkoitukseni olisi pudottaa painoa jotain kymmenen kiloa. Toisaalta niille kiloille on aivan sama, kunhan tuo vatsanseutu ainakin kutistuu.