Omasta musiikkimaustani

Tällä kertaa halusin kirjoittaa musiikista. Tai oikeastaan sen kuuntelusta, koska en itse ole koskaan soittanut mitään instrumenttia en edes suutani millään mielekkäällä mittarilla, vaan pelkästään kuunnellut musiikkia jo pienestä pitäen. Niin kuin varmaan monet ihmiset. Kun olin vielä nuori pikkupoika, ei ollut ihmeellisimpiä laitteita, millä kuunnella musiikkia. Perheessämme oli ensin pieni hopeinen ja musta radio. Sittemmin kun me lapset kasvoimme perheessämme varttuneiksi, vanhempamme tajusivat musiikin olevan tärkeämpi osa normaalia nuorta elämää. Siitä pienestä radiosta, joka silloin oli noin nykyisen älytabletin kokoinen möhkäle, kehkeytyi tämän päivän nuoren ihmisen jokapäiväinen sosiaalinen kapula. Pieni äly siinä ikiaikaisessa ja isossa romussa oli vain suuremmassa ja painavammassa koossa. Mutta isompaa älyä siinä silloisessa virtasyöpössä moukarissa ei ollut minkäänlaista. Silloisen ihmisen taidonnäyte oli, kuin muinainen luolamies osasi puunuijalla taikoa seuraavaksi kiven iskuista kipinän ja tulen. Muinainen luolamies oli haltioissaan ja luuli sitä taikuudeksi. En väitä, että ihmiskunnan harppaus nykykehityksessä olisi ollut suurempi noista ajoista, kuin tästä päivästä vuosisadan alusta lähtien. Siis kosmisessa mittakaavassa.

Kuulin vuonna 1977 ensimmäisen kerran, että Elvis Presley on kuollut. Olin silloin 9 vuotias pikkupoika, hieman vanhempi kuin sinä nyt. Täytät syyskuussa 7 vuotta. Olin kuullut ja kuunnellut Elvistä lyhyen elämäni aikana jo "pitkään". Vuosia tuonkin tapauksen jälkeen olin oikea Elvis- fani. Sitä kesti todella pitkään muutama vuosikymmen jopa. Heavy ja metallimusiikista olen tottakai aina pitänyt ei se ole sieltä mihinkään koskaan karissut. Nyt vanhemmalla iälläni minulle on alkanut oikeasti muovautumaan se musiikkityyli, mistä oikeasti pidän ja haluan kuunnella jatkossakin. Olen jo viisikymppinen nuorimies ja nyt vasta muutama vuosi sitten olen fanittanut tosissaan raskaampaa metal- musiikkia. Vaikka minulla onkin nyt stream palvelu käytössä, nykyään minua kiinnostaa yhä enemmän se vanhanaikainen LP soitin. Siinä on jotain ainutlaatuista. Tänä päivänä ihmettelisit mikä ihmeen härveliveivi onkineen ja savikiekkoineen se oikein on. Siinä on kuitenkin oma juttunsa ja ehkä jopa soundinsakin, kun kuulee sen mekaanisen härvelin toistoa tänä päivänä. Mutta se oli sitä aikaa ja onhan ne nyt tulleet uudelleen muotiinkin, kun noita näkee kaikissa nettikaupoissa myytävän.

Ei minulla poitsu sen kummempaa tällä kertaa. Puolessakaan vuodessa, tai edes vuodessa ei tapahdu kovin ihmeitä, näköjään se on elämän fakta. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin ja pääset turvallisesti ensimmäiselle koulupäivällesi.

Hyvää kesää poitsu

Näyttää siltä, että kirjoitan aina vain harvemmin ja harvemmin. Mutta ei se tarkoita sitä, että olisin unohtanut sinut. Olet rakkain ihmisolento minulle koko maailmassa. Rakastan sinua eniten koko maailmassa. Minun sydämeni on jo nyt rikki valmiiksi, sekä fyysisesti että henkisesti, koska en ole saanut nähdä sinua. Mutta en haluaisi särkeä sitä enää niin paljoa enempää, että minulla ei olisi koskaan mahdollisuutta nähdä sinua. Et ole oppinut tuntemaan minua kovin hyvin. Olen niin vieras ihminen sinulle, vaikka olen isäsi. Minä kuitenkin tunnen sinut omaksi pojakseni. Sydämessäni tiedän kuitenkin, että tykkäät myös minustakin ja muistat minut aina. Ja tiedän, että jonain päivänä kyselet joskus isistä, jos emme tulekaan näkemään enää koskaan. Jonain päivänä tulen luoksesi uudestaan, jos vain tämä vaikea ja ohdakkeinen elämän polkuni vain jaksaa johdattaa tieni niin pitkälle. En kovin paljoa usko Jumalaan, uskon tieteeseen. Universumissa on energian ja aineen häviämättömyyden laki. Elämän laki on samanlainen. Jos jotain jostain saa, jostain täytyy silloin myös luopua. Uskon myös tähän tieteellisen faktan ajatukseen rakkaudesta ja ihmissuhteissa. Minun on täytynyt tehdä elämässäni jotain niin paljon pahaa, että sain sinut tasapainottamaan elämää. Ajatuksissani olet aina luonani ja toivottavasti sinäkin muistaisit joskus ajatella iskää. En tiedä mitä tekisin, jotta näkisin sinua useammin. Ehkä kun sinullekin tulee ikää enemmän, voisit sitten joskus käydä minuakin katsomassa. Jos vain aika kantaisi tarpeeksi pitkälle. Luoksesi en voi enkä halua väkisin tulla, vaikka minulla onkin tapaamisoikeus. Äitisi ei vaan tykkää siitä ja en halua tulla sinne riitelemään. Minä olen kasvanut koko ikäni riitelevässä perheessä, enkä halua sitä sinulle Melville.

Minulla on suhteita tullut ja mennyt elämäni aikana ihan riittävästi jo monelle sukupolvelle asti, mutta kenestäkään en ole oikein välittänyt niin paljoa, kuin sinusta. Nyt vasta tiedän, mitä oikea tosi rakkaus tarkoittaa. Se tulee sydämestä, eikä jalkojen välistä. Varastit minun sydämen ja olen siitä ikuisesti onnellinen, että minulla on oma poitsu.

En tiedä, menikö kirjoitus liian imeläksi, mutta joskus on hyvä purkaa tuntoja. Kyllä se iskäkin osaa ja saa rakastaa. Sinullehan tämä blogi kirjoitus on tarkoitettukin.

Sinä menet kouluun jo ensi syksynä. Iskä haluaisi taluttaa ja opastaa sinut ensimmäiselle koulupäivän polullesi. Se olisi minulle suuri palkinto, kuin toinen Joululahjani syntymäsi jälkeen. Luultavasti en tule sinua tälläkään kertaa näkemään, mutta hyvää ja hauskaa ensimmäistä koulupäivääsi Melville.