sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Kahdestaan tänään

Nyt on jo kesäkuun ensimmäinen päivä, mutta saavuin luoksesi eilen eli 31. päivä toukokuuta. Tulin Helsinkiin junalla ja rautatieasemalla otin paikallisbussin luoksesi Maunulaan. Pääsin melko helposti perille, vaikka ensin vähän arvelutti, koska ensimmäistä kertaa käytin bussia Helsingissä. Olin luonasi puoli kahdeksan aikaan tuona iltana ja kyselin heti sinua missä olet, mutta olit jo ehtinyt mennä nukkumaaan. Et herännyt, vaikka kävin sinua suukottelemassa. Menin itse sitten vähän myöhemmin nukkumaan vierashuoneeseen. Katsoin ensin pari elokuvaa siinä olohuoneessa. Sitten vuoteessa odottelin aamuun, kunnes nouset ylös. Ja varhain sinä jo nousitkin ylös. Neljän aikaan söit jo aamupalan. Sitten taas vähän unta palloon. Kuuden maissa nousit jo oikeasti ylös ja minä sitten siinä mukana. Et sinä ujostellut yhtään, kun näit minut aamulla. Toit minulle lastenkirjan ja tulit syliini. Luin sitä sinulle. Päivä oli mukava, vaikka ilma oli melko tuulinen. Aamupäivän olimme ulkona, pyöräilimme ja keinuimme. Oli yhtä hauskaa, kuin viimeksikin. Iltapäivän sitten leikimme sisällä muiden rutiinien ohella. Laitoin sinulle ruokaa ja välipalaa. Oli niin mukava nähdä ja kuulla naurunräkätystäsi kun touhusimme kahdestaan. Päivä meni taas nopeasti. Äitisi saavuttua iltapäivällä kotiin, minun piti sitten jo kiiruhtaa takaisin juna-asemalle, etten myöhästyisi. Otin taas paljon valokuvia sinusta ja meistä. Tulen pian käymään uudestaan, mutta seuraavalla kerralla tulen bussilla alusta loppuun.

tiistai 19. toukokuuta 2015

Ostin sinulle polkupyörän

Oli niin mukava taas nähdä. Toin sinulle sen polkupyörän, minkä lupasin. Kävimme heti ajelemassa. Kaipasin sinua ja huomasin, että sinäkin olit kaivannut minua. Olit niin iloinen, kun tulin luoksesi. En unohda hymyäsi koskaan. Leikimme pihalla muutaman tunnin. Aika meni niin äkkiä. Olet vahva ja voimakasluontoinen poika, mutta samalla yhtä hiljainen, kuin minäkin. Et paljoa höpöttele, kuin en minäkään. Meillä on samanlainen luonne. Se lämmittää minua. Ymmärrän mitä sinä ajattelet, koska olen samanlainen hiljainen hyssykkä. Minua on moitittu siitä, että en puhu paljoa. Sinua en kuitenkaan ikinä moiti, annan olla sinut sellaisena, kuin olet. Minun oma poikani, omaa lihaa ja vertani, sielun peilini. Se neljä tuntia, jonka sain olla tuona päivänä kanssasi, meni niin äkkiä. Kun sitten olin lähdössä pois, tulit ja takerruit jalkoihini. Sydämeni oli sulaa siihen paikkaan. Sinäkin tykkäät minusta. Tulen taas käymään luonasi. Olen ostanut jo junaliput seuraavaa tapaamista varten. Nähdään vielä tässä kuussa.

lauantai 9. toukokuuta 2015

Uintiharrastusta

Olen nyt alkanut ihan tosissaan harrastamaan uintia. Näin alussa kertauintien matkat eivät ole, kuin 500-600 metriä, mutta käyn 3 kertaa viikossa uimassa. Siitähän se kuntokin alkaa pikkuhiljaa kasvamaan. Tärkeintähän se on, että tykkää siitä, mitä tekee. Impivaaran uimahalli on tässä aivan Runosmäen lähellä kävelymatkan päässä, joten on helppo siinäkin mielessä lähteä. Olen aina tykännyt uimisesta, mutta se on myöskin aina jäänyt tänne takaraivoon kytemään, että ehkä jokin toinen päivä sitten aloitan. Nyt on tilanteeseen tullut muutos ja pääsen käymään uimassa vaikka joka päivä. Minulla on tämä 6 kk ranneke jo valmiiksi ostettuna. Eikä ollut kalliskaan, vain 39 euroa. Pääsen täällä Turussa kaikkiin uimahalleihin, myöskin maauimaloihin, sekä niiden yhteydessä oleviin kuntosaleihin. Enempi minua kuitenkin uimien kiinnostaa, eikä niinkään kuntosalit. Hallit ovat aina kesäisin kiinni, mutta onneksi on noita ulkona olevia altaita. Kunpa pääsisin sinun kanssasi uimaan jokin päivä. Helsingissä maksan tietysti erikseen joka käynnistä meille molemmille. Opettaisin sinutkin uimaan pikku hiljaa. Alussa tärkeintä on vain totutella veteen ja nauttia siinä olemisesta. En tiedä oletko jo käynyt äitisi kanssa uimassa. Et varmaankaan, koska äitisi ei osaa uida ja varmaan pelkää veteen menemistä. Lapsen on helpompi opetella uimista, kuin aikuisen, koska lapset ovat luonnostaan kokeilunhaluisia. Kaikkea pitää aina kokeilla ja lapsi hakee aina rajojaan. Mikäs sen otollisempi aika uimaanopettelulla, kuin nyt. En vielä tiedä, koska pääsen luoksesi. Se on äidistäsi kiinni ja tulisin vaikka heti, jos minä saisin päättää.

Musiikin voima on rajaton

Musiikin ja historian vuoropuhelu: Rockin ja metallin kehityskaari Musiikissa on aina ollut eräänlainen vapauden hehku – se on ollut väy...