Näytetään tekstit, joissa on tunniste Poitsu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Poitsu. Näytä kaikki tekstit

tiistai 30. huhtikuuta 2024

Hei rakas 11-vuotias poikani!

Vaikka en ole koskaan voinut viettää kanssasi mitään juhlapäiviä, en edes syntymäpäivääsi, haluan silti kirjoittaa sinulle tästä kevään ilosta. Tiedän, että et ehkä ymmärrä kaikkea tällä hetkellä, mutta toivon, että jonain päivänä voit lukea tämän ja tuntea, kuinka syvästi rakastan sinua.

Olen onnellinen, että olet olemassa. Olet ainoa poikani ja rakastan sinua koko sydämestäni. Vaikka en ole voinut olla fyysisesti rinnallasi, olen aina seurannut kehitystäsi ja iloinnut jokaisesta saavutuksestasi. Ne viisi tapaamista, jotka olemme saaneet kokea, jäävät ikuisesti sydämeeni. Ne olivat täynnä rakkautta ja naurua, ja ne toivat minulle valtavasti iloa.

Vappu on kevään kaunein juhla, ja se symboloi myös opiskelijoiden ja ylioppilaiden iloa. Toivon, että jonain päivänä sinäkin juhlit elämää ja saavutuksiasi ystäviesi ja läheistesi kanssa. Se on iloinen ja riehakas juhla, jossa lauletaan, tanssitaan ja nautitaan kevään heräämisestä.

Opiskelu on tärkeä osa elämää. Se auttaa sinua saavuttamaan unelmasi ja menestymään. Toivon, että olet ahkera ja utelias oppimaan uutta. Muista aina myös pitää hauskaa ja nauttia oppimisesta! Se on tie kohti itsenäisyyttä ja omien polkujen löytämistä.

Tiedän, että elämä voi olla joskus vaikeaa, mutta älä koskaan anna periksi. Olet vahva ja rohkea poika ja pystyt mihin tahansa. Muista aina, että olen täällä sinua varten, vaikka en voikaan olla fyysisesti rinnallasi. Rakastan sinua enemmän kuin sanat voivat koskaan kertoa.

Hyvää vappua sinulle, rakas poikani!

Rakkaudella, Isäsi

keskiviikko 6. syyskuuta 2023

Poitsu siirryit jo toiselle kymmenykselle vuosissa.

Kysyin jo kesällä mitä haluaisit syntymäpäivälahjaksi, muttet sitten vastannutkaan. Olitkohan liian kiireinen sen läppärin kanssa? No, ei se haittaa. Lähetin sinulle aamulla onnittelut WhatsApp viestin välityksellä ja kiitit siitä. Olet ollut aina niin kohtelias poika.

Vuosia on kertynyt ikäänkuin vaivihkaa meille molemmille. Ja minulle tulee lisää vielä tässä kuussa. En halua palata ajassa taaksepäin ja elää uudelleen mitään hetkeä. Se mikä on eletty, kuuluu jäädä menneisyyteen. Tämä hetki ja tulevaisuus on paljon mielenkiintoisempi asia. Ei ikääntymistä pidä nähdä negatiivisena asiana, kuten joistain lööpeistä saa joskus sen käsityksen. Rapakon takana ja nykyään Suomessakin, varsinkin naiset yrittää nuorentaa itseään ties millä kasvojen kiristyksillä ja huulien pumppauksilla. Lopputulos on entistäkin pahempi. Ihminen viisastuu iän myötä, useimmat. Ajatukset ynnä muut ovat paljon järkevämpiä ja hallitumpia, mitä silloin nuorempana. Iän myötä myös rakastaa ja välittää enemmän, mutta on toisaalta taas sellainen seesteisempi luonne.

Se näistä vuosipäivien ajatuksista. Toivottavasti sinulla oli hauskaa merkkipäivänä, kuten varmasti aina onkin. Vietä hauska viikko ja muista syödä myös terveellisesti herkuttelun keskellä.

torstai 22. kesäkuuta 2023

Sinulle oma läppäri

Hyvää kesälomaa poitsu. Nyt sain vihdoin ostettua sinulle jotain. Ostin sinulle yhdenlaisen tietokoneen, Chromebookin. Tuo ei siis ole Windows kone, vaan siinä on Androidiin perustuva Chrome käyttöjärjestelmä. Sillä voi luultavasti käyttää samoja ohjelmia, mitä Android alustan kännyköissä on esimerkiksi Samsung on yksi esimerkki. Windows olisi vaatinut tuhdisti tehokkaamman koneen ja muistia ainakin tuplasti enemmän. Ajattelin, että tämä olisi hyvä lähtölaukaus sinulle tietokoneiden parissa ja itsellenikin tuo kelpaisi vaikka heti, mikäli minulla ei olisi konetta valmiina. Pelikoneet ovat sitten asia erikseen ja myöhemmin voidaan miettiä sellaista, jos tarvetta. Et ole kyllä koskaan antanut ymmärtää haluavasi sellaista. Sinulla olikin jo valmiiksi oma GMail sähköpostiosoite, minkä tuo järjestelmä vaatii. Tulen ensi kuussa käymään Helsingissä ja tuon sinulle tämän koneen samalla kertaa.

Miten muuten sinulla on kesäloma lähtenyt käyntiin? Minulla kesän aika pyörii hyvin. Olen käynyt ahkerasti uimassa tuolla maauimalassa, kun se on niin kiva paikka käydä ja siellä näkee runsaasti kesästä nauttivia ihmisiä. Muuten päivät ovat vierineet pääosin ulkoillessa ja eri kahviloissa käyden. Kesäisin tulee liikuttua ihan luonnollisestikin enemmän ja askelten määrä on taas kivunnut ylöspäin talven jälkeen. Kevät oli askelien määrässä sellaista seesteisempää aikaa.

Olen asunut Turussa nyt kohta kymmenen vuotta, enkä ole saanut laitettua parvekkeelleni mitään, jotta siellä voisi oleskella ja nauttia. Nyt viimein tartuin ideaan ja laitoin parvekkeen siihen kuntoon, että siellä voi nauttia oleskelusta. Ei oikeastaan ollut isokaan homma laittaa se kuntoon. Poitsu jokin päivä käyt isän luona kylässä, kunhan vielä kasvat muutaman vuoden. Okei, nyt ei ole enempää kerrottavana, nautihan kesälomasta täysillä. Ilmat ovat olleet ainakin lämpimiä ja kauniita.

lauantai 5. syyskuuta 2020

Hyvää syntymäpäivää 8-vuotias poitsuni

 Hei poikani. Nyt tulee vain lyhyt syntymäpäiväonnittelu. Ei ole sen kummemmin tarinoita kerääntynyt kerrottavaksi. Soitin sinulle ja toivotin hyvää syntymäpäivää. Juttelimme jo puhelimessa tärkeimmät kuulumisemme. Sinulla olikin ihan kivasti asiaa. Voi, kun sinä olet niin kohtelias ja kiltti poika, että ihan kateeksi käy tuollainen hyvyys. Maailma osaakin sitten aina pilata ihmisen. Et ole vielä ehtinyt niin vanhaksi, mutta säilytä ihmeessä tuo viattomuus ja hyvyys, se on kadehdittavaa. Sinulla oli asiaa ja kerrottavaa puhelimessa, mutta jätetään ne jutut vain meidän väliseksemme. Okay poitsu tässä lyhyt syntymäpäiväonnittelu. Hyvät koulupäivät muutenkin sinulle ja soitellaan taas.

maanantai 23. joulukuuta 2019

Hyvää Joulua ja onnellista uutta vuotta ensiluokkalainen

Tämän vuoden viimeinen kirjoitukseni ja toivotan sinulle hyvää Joulua ja onnellista uutta vuotta. Koulutiesi on alkanut ja tykkäät siitä ainakin, kun juttelimme puhelimessa. Lyhyestä virsi kaunis. Minulla ei nyt ole tämän tärkeämpää kirjoitettavaa, kuin hyvät Joulun toivotukset sinulle. Kerätään molemmat nyt energiaa seuraavaan vuoteen, että jaksaa taas touhuilla.

perjantai 18. lokakuuta 2019

Syysloma sinulla

Sinulla on kaiketi ollut jo syysloma tämän viikon? Mitä olet touhuillut ja miten sinulla on koulussa mennyt? Oletko tykännyt ja joko sinä olet saanut koulukavereita? Noin komean pojan täytyy varmaan hätistellä tyttöjä vähemmäksi ympäriltä? Sinulla on jo oma puhelinkin ja olen saanut numerosi. Laitoin sinulle WhatsApp tervehdyksen nyt tänä viikonloppuna. Et vielä vastannut viestiini, mutta näin kuitenkin, että olit sen jo lukenut. Näin viimeisimmän kuvasi tuosta WhatsApp kontaktistasi. Voi että olet jo nyt kasvanut niin isoksi pojaksi ja tulevia vuosiasi on vielä hurjasti edessä. En tiedä mitä ajattelet minusta nyt näin pitkän ajan jälkeen, kun emme ole tavanneet kasvotusten. En heti halunnut pommittaa sinua monilla viesteillä. Tulen myös soittamaan sinulle, kunhan tietäisin sopivan ajankohdan koulukiireiltäsi ja muilta touhuiltasi. Varmaan sinä vähän arastelet isin kontaktia, kun emme ole nähneet pitkään aikaan. Voisin ensin vaikka ilmoittaa äidillesi, että haluan soittaa sinulle. Tietäisin silloin itsekin sopivan ajankohdan ja sinäkin olisit sitten varautunut soittooni etukäteen. Ei varmaan muutama myöhästynyt syntymäpäivälahja ja tulevat Joululahjasikaan minulta olisi yhtään pahitteeksi kommunikointimme edistämiseksi. Syksyn kelit ovat olleet melko lämpimiä ja tämä kulunut viikko lomalaisille on ollut melko mukavaa vapaa-aikaa, luulisin. En tiedä minkälaista talvea toivot, mutta itse toivon vähälumista. Pohjoisessa siitä valkeasta kurasta oli saanut tarpeekseen koko loppuelämän ajaksi. Ennemmin vettä, kuin lunta.

Täällä ei suurempia uutisia tapahtunut. Rutiinini jatkuvat entiseen malliin. Syysloma on täällä Turussakin ollut kaikilla tämän kuluneen viikon. Minullahan tätä lomaa on ollut koko ajan toukokuusta lähtien, kun työnhakurutiinit ovat olleet taas ajankohtaisia. Tämän verran ikääntynyt tyyppi ei ole kovinkaan haluttua työvoimaa markkinoilla, olipa sitten kertynyt työkokemus vuosien varrella kuinka hyvä tahansa. Minulla on työhistoriaa vuosissa enemmän takana, mitä tulevaan eläkepäivään. Toisinaan mietin, kannattaako tässä enää haaskata voimavaroja uuden työuran löytämiseen. Periaatteessa minä olen kyllä ihan tyytyväinen nykytilaani. Saan harrastaa vapaasti sitä, mistä tykkään ja mistä olen työurani aikana jäänyt paitsi. Tosin se on aina ollut järjestely- ja jaksamiskysymys. En ole jaksanut harrastaa kuntouintia työrupeaman lisäksi. Kertoo varmaan siitä, että olen ollut väärissä työpaikoissa töissä. Poliitikot tykkäävät aina syyllistää työttömiä ja etsiä kilpaa erilaisia sanktioita (=kannustimia), mutta minähän en sellaisille poliitikoille missään vaaleissa ääntäni anna. Jos työmarkkinoilla on ikärasismia niinkuin on, minähän vetelen kaikki sosiaaliset edut hyvällä omallatunnolla ja koitan etsiä etuja vielä lisääkin.

keskiviikko 16. lokakuuta 2019

Oli mukava kuulla sinusta puhelimessa poikani

Sain soittaa sinulle poikani. Voi luoja, kun sinä muistit minut ja olit niin kohtelias ja kiltti poika. Puhuit niin paljon erilaisia asioita, etkä ujostellut yhtään. Olit niin puhelias ja kiltti poika. Tiesit, kuka soittaa. Kutsuit minua puhelun alussa Tapaniksi, mutta sanoin sinulle heti siinä alussa, että olen sinulle isä enkä Tapani. Kuulin jo äänestäsi ja puheestasi, että olet kasvanut hurjasti isommaksi pojaksi. Sinulla oli niin paljon asiaa isille, että olin pakahtua rakkauden tulvaan. Puhuit niin hyvin suomen kieltä ja sinä osaat muitakin kieliä sujuvasti. Olet aloittanut jo koulunkäynnin, tykkäät siitä kovasti ja olet saanut jo kavereitakin siellä. Kerroit myös käyneesi uimassa, kuten minäkin. Olit jo sukeltanut moneen kertaan lastenaltaan syvässä päädyssä. Isin poika. Tykkäät uimisesta, niinkuin minäkin. Oli mukava kuulla sinusta ja kuulumisiasi. Nyt voin soittaa sinulle aina, kun haluan ja tottakai sinäkin voit aina soittaa isille. Haluan pitää puhelinlaskusi pienenä, joten minä soitan aina sinulle. Tässä lyhykäisesti tämänkertainen postaukseni. Halusin vain kirjoittaa ylös näin ihanan asian.

torstai 5. syyskuuta 2019

Hyvää syntymäpäivää seitsemänvuotias poikani

Alat olla jo iso poika ja minä olen taas ohittanut kaikki nämä tärkeimmät hetkesi. Sinä olet jo ensimmäisellä luokalla. Jäin paitsi yhdestä tärkeimmistä tapahtumista elämässäsi, taas kerran. Tosin taas minusta riippumattomista syistä. Ei se ole oikein, että muistan sinua aina Postin välityksellä jonkin paketin muodossa. Se ei tunnu minusta hyvältä ja oikealta, etkä varmaan sinäkään niistä paketeista tietäisi keneltä ne ovat. En oikeen elättele toiveita, että äitisi hehkuttaa minusta isänäsi. Paketti vain joltain, jota tuskin muistat enää. Olen laittanut uuden puhelinnumeron, mutta en ole antanut sitä äidillesi. En halua kuunnella hänen nalkutustaan, arvostelemistaan minua asioista, joihin hän itse on ajan alussa syyllistynyt. Olen jo hyväksynyt tilanteen, etten näe sinua. Minä odotan, että kasvat riittävän isoksi pojaksi, jotta voisimme kommunikoida kahdestaan. Minä yritän silloin ottaa sinuun yhteyttä jollain tavalla, mutta minun kanavani on sinulle aina auki, jos haluaisit jotenkin etsiä minua. En ole ollut äitisi kanssa koskaan avioliitossa, joten olen juridisesti heikoimmassa asemassa oleva isä, huolimatta siitä, että minulla onkin tapaamisoikeus kanssasi. Toisaalta minä ymmärrän sen hyvin, että äiti voi päättää asioita puolestasi ilman minua. Maailma on täynnä lapsia ilman isiä, jotka ovat käyneet puikottamassa jotain naista ja vahinkolaukauksesta ovat tulleet isäksi. Ja ymmärrän sen tosiasian, että aina pitää ajatella lapsen parasta. Mutta taas toisaalta olen isä, joka rakastaa sinua. Jotkut isät on huonompia ja jotkut taas parempia. (Pätee tosin äiteihinkin yhtälailla). Kyllä minä jollain tavalla haluan olla osa elämääsi. Koska en ole ollut koskaan aviomies äitisi kanssa, minulla ei ole oikeuksia biologisena isänäsi, lukuunottamatta tapaamisoikeus. Mutta sekin käräjäoikeuden päätös on veteen piirretty viiva. Tämä päivä on minulle aina erityisen tärkeä merkkipäivä. Sain sinut ja irti en päästä :)

lauantai 6. heinäkuuta 2019

Hyvää kesää poitsu

Näyttää siltä, että kirjoitan aina vain harvemmin ja harvemmin. Mutta ei se tarkoita sitä, että olisin unohtanut sinut. Olet rakkain ihmisolento minulle koko maailmassa. Rakastan sinua eniten koko maailmassa. Minun sydämeni on jo nyt rikki valmiiksi, sekä fyysisesti että henkisesti, koska en ole saanut nähdä sinua. Mutta en haluaisi särkeä sitä enää niin paljoa enempää, että minulla ei olisi koskaan mahdollisuutta nähdä sinua. Et ole oppinut tuntemaan minua kovin hyvin. Olen niin vieras ihminen sinulle, vaikka olen isäsi. Minä kuitenkin tunnen sinut omaksi pojakseni. Sydämessäni tiedän kuitenkin, että tykkäät myös minustakin ja muistat minut aina. Ja tiedän, että jonain päivänä kyselet joskus isistä, jos emme tulekaan näkemään enää koskaan. Jonain päivänä tulen luoksesi uudestaan, jos vain tämä vaikea ja ohdakkeinen elämän polkuni vain jaksaa johdattaa tieni niin pitkälle. En kovin paljoa usko Jumalaan, uskon tieteeseen. Universumissa on energian ja aineen häviämättömyyden laki. Elämän laki on samanlainen. Jos jotain jostain saa, jostain täytyy silloin myös luopua. Uskon myös tähän tieteellisen faktan ajatukseen rakkaudesta ja ihmissuhteissa. Minun on täytynyt tehdä elämässäni jotain niin paljon pahaa, että sain sinut tasapainottamaan elämää. Ajatuksissani olet aina luonani ja toivottavasti sinäkin muistaisit joskus ajatella iskää. En tiedä mitä tekisin, jotta näkisin sinua useammin. Ehkä kun sinullekin tulee ikää enemmän, voisit sitten joskus käydä minuakin katsomassa. Jos vain aika kantaisi tarpeeksi pitkälle. Luoksesi en voi enkä halua väkisin tulla, vaikka minulla onkin tapaamisoikeus. Äitisi ei vaan tykkää siitä ja en halua tulla sinne riitelemään. Minä olen kasvanut koko ikäni riitelevässä perheessä, enkä halua sitä sinulle Melville.

Minulla on suhteita tullut ja mennyt elämäni aikana ihan riittävästi jo monelle sukupolvelle asti, mutta kenestäkään en ole oikein välittänyt niin paljoa, kuin sinusta. Nyt vasta tiedän, mitä oikea tosi rakkaus tarkoittaa. Se tulee sydämestä, eikä jalkojen välistä. Varastit minun sydämen ja olen siitä ikuisesti onnellinen, että minulla on oma poitsu.

En tiedä, menikö kirjoitus liian imeläksi, mutta joskus on hyvä purkaa tuntoja. Kyllä se iskäkin osaa ja saa rakastaa. Sinullehan tämä blogi kirjoitus on tarkoitettukin.

Sinä menet kouluun jo ensi syksynä. Iskä haluaisi taluttaa ja opastaa sinut ensimmäiselle koulupäivän polullesi. Se olisi minulle suuri palkinto, kuin toinen Joululahjani syntymäsi jälkeen. Luultavasti en tule sinua tälläkään kertaa näkemään, mutta hyvää ja hauskaa ensimmäistä koulupäivääsi Melville.



keskiviikko 5. syyskuuta 2018

Hyvää syntymämäivää 6-vuotias naperoni

Täytät 6. päivä syyskuuta jo 6 vuotta. Sitten edellisestä kirjoituksestani onkin jo vierähtänyt aikaa, taas kerran. Haluaisin kertoa sinulle aina uusia ja jännittäviä asoita, mutta todellinen elämäni on vähän tylsempää. Se miksi emme ole tavanneet taas pitkään aikaan, voi syytä hakea sieltä äidin suunnalta. Rakastan sinua kaikista eniten koko maailmassa, mutta en voi väkisin tulla luoksesi. Ei minulla lähestymiskieltoa ole, mutta en halua aiheuttaa mitään häiriötä sinulle ja äidillesi. Minulla ja siis oikeastaan sinulla on käräjäoikeuden päätös, että saamme tavata. Siitä huolimatta äiti on diktaattorin asemassa. Hän voi päättää ilman minkäänlaisia sanktioita, jos hän ei haluakaan sinun tapaavan minua. Suomen laissa ei ole olemassa minkäänlaista rangaistusta lapsen tapaamisen epäämisestä. Sinulla on oikeus tavata isäsi, mutta sen oikeuden epäämisessä lähivanhemman toimesta ei ole olemassa minkäänlaista sanktiota. En ole ollut, enkä halua olla äitisi kanssa enää missään tekemisissä. En soita, viestittele, taikka lähetä hänelle edes sähköpostia. Enkä myös vastaakaan mihinkään, mitä häneltä tulee. Olen blokannut hänet pois kaikista puhelimen ja sovellusten palveluista, joten en enää voi tietääkään hänestä mitään.

Mutta minulla muuten täällä, keväällä ei tapahtunut suurempia asioita. Kevät on myös ihan kohtalaista aikaa, koska pahin talviaika on jo takana päin. Mutta kevät on sitten taas aina sitä kesän toiveen odottelua ja jännittämistä tuleeko lämmin, vai kylmä kesä. Toukokuu jo näytti vähän kyntensä, että luvassa olisi lämmin kesä, niinkuin se sitten olikin. Vietin koko kesäni täällä Turussa itsekseni ja miksipä lähteä täältä mihinkään. Kesä Turussa on ihmisen parasta aikaa. Kyllä tämä kaupunki kilpailee monen etelän turistirysien kanssa tasavertaisesti. Lämmintä piisasi siinä 30 asteen nurkilla lähes joka päivä. Minulle se oli ehkä jo turhankin lämmintä, mutta kyllä siihen tottui jo parissa viikossa. Ensi kesäksi voisi varautua ja ostaa tänne huoneistoon ilmastointilaitteen. Tämä asunto on lämmin läpi vuoden talvellakin, joten siinä mielessä ilmastointimööpeli olisi myös paikallaan. Tykkään nukkua viileämmässä huoneessa paksun peiton alla.

Olen ajatellut syntymäpäiviäsi koko ajan syntymästäsi lähtien. Sinulle tulee vuosia ihan huomaamattomasti ja minä en ole niitä unohtumattomia hetkiä saanut koskaan kokea. En ole saanut olla syntymäpäivilläsi vielä kertaakaan enkä Joulunakaan sinua nähdä. Lahjan lähettäminen postissa ei tunnu oikealta vaihtoehdolta. Ei se ole sama asia, kuin nähdä sinua. Minä ajattelen sinua koko ajan. Mitä se sellainen muunlainen muistaminen olisi? Minä haluaisin antaa sinulle lahjat henkilökohtaisesti, aivan kuten silloin kun näimme ensimmäisen kerran luonasi. Ilmeesi oli näkemisen arvoinen ja haluaisin kokea sen uudelleen. En tiedä minkälaisia leluja haluaisit, tai mitä leluja sinulla jo on. Aikaisemmin olin ostanut sinulle sellaista, mitä sinulla jo näytti olevankin.

Minä olen aina tiennyt sinun olemassa olostasi, mutta sinä et tietenkään minun olemassa olostani. Sinä olet varmaan jo unohtanut minut, etkä muista minusta paljoakaan. Tai en tiedä. Sinulla on elämää vielä paljon enemmän edessä, mitä mitä minulla on. Kun viimeksi kävin luonasi, laitoin sinut nukkumaan vuoteessasi, annoin sinulle hyvän yön suukon, toivotin kauniita unia ja keijun kuvia. Menit niin kiltisti nukkumaan.

Minä pääsin nyt töihin Turun kaupungille kahdeksan kuukauden määräaikaisella sopimuksella. Työni on IT hommia, eli ihan minun osaamiseen liittyvää työtä. Otin yhteyttä lastenvalvojaan ja yritän taas sopia elatusmaksuista. Äitisi luultavasti tulee taas vaatimaan mahdottomia. En minä omaa talouttani voi kuralle saattaa minkään maksujen takia. Pitäähän minunkin elää.



sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Siinähän sinä oletkin poikani

 Pientä muistelua hieman ajassa taakse päin ja hetkeen, jolloin tulla putkahdit maailmaani. Minulla ei hirveästi muuta kirjoitettavaa ja uutista ole nyt tällä kertaa. Kirjoittelen muutenkin vähän harvemmin tätä nykyä. Ei se tarkoita mitään eikä kaipuuni ole vähentynyt yhtään. En ole niin hyvä pukemaan ajatuksia sanoiksi. Katselen valokuviasi aina ja yksi valokuva sai minut sitten kirjoittamaan tämän jutun tällä kertaa. Ja siinähän sinä sitten jo olitkin, joka on aina puuttunut elämästäni. 50 cm pitkä aikuisen miehen pysäyttävä betoniporsas. Ei koko elämänsä ollut yksinäinen poikamies ole vain aina sitä tajunnut, muuta kuin nyt kun olet siinä olemassa. En tiedä äideistä, mutta ainakin tämä isä on ollut vähän jälkiherännäinen. Nuoruus menee aina huidellessa ja seikkaillessa pitkin elämän polkua, joka tuntuu olevan täynnä uusia seikkailuja. Yhtäkkiä huomaat mihin se nuoruus hupeni. Miehillä naisia tulee ja menee ja se ihanuus tuntuu jatkuvan ikuisesti, kunnes jonain päivänä tulee se juoksun pysäyttävä muuri vastaan. Jokin huolettoman ja mutkattoman elämäntaipaleen pysäyttävä 50 cm pitkä betoniseinä olla jämöttää yhtäkkiä edessäni. Vastuu toisen elämästä alkaa nyt ja u-käännöstä ei voi tehdä. Koko sen hetkinen elämänkatsomus mullistuu ja pitää alkaa ajatella asioita aivan uudella tavalla. Ei minulla oikeaa rakkautta ole koskaan ollut näissä naisseikkailuissani. Sellaista naista, jonka kanssa jakaisi loppuelämänsä. En minä ennen syntymääsi tajunnut, kuinka rakas olet minulle. Sitten kun tulla tupsahdit maailmaani ja näin kuvasi ensimmäistä kertaa, jokin alkoi palamaan ja elämään uudestaan minussa. Olet kuvassa vastasyntynyt pieni ja viaton poika rakas, jonka pienistä suloisista kasvoista näen myös itseni, mutta vain minikoossa. Kunpa olisin päässyt tuona hetkenä luoksesi. Ja kunpa olisin ehtinyt myös omalle isilleni sanoa, että "minä rakastan sinua isi kans". Äitini oli melko tehokas manipuloimaan toisten mielipiteitä ja lapsi ei voi muuta kuin uskoa äitiänsä. Varsinkin, kun oli niin päällikkö koko ajan. Itsekin olin siinä uskossa pitkään, että isä oli aina paha ja äiti aina hyvä. Nyt vanhempana käsitän kaiken uudelleen. Ei kaikki ollutkaan niin mitä meille lapsille uskoteltiin. Isä oli kovan manipuloinnin ja pirttimirmun uhri. Lapista näitä pirttimirmuja näyttää sikiävän. Sama pätee koko äitini sukuun, Ropposiin. Lapsuudessamme kaikki lapset käytiin aina lomalla siellä pohjoisessa, kun parempaakaan me lapset emme tienneet ja muuta ei meille tarjottu. Ei Lapin kesät lämpimiä olleet, vain joskus. Veljeni kanssa kävimme aina kalastelemassa lähellä olevalla sääskien kyllästämällä hapella Rovajärvellä ja Pitkäjärvellä. Siinä se hauskuus sitten oli. Vittu niitä sääskiä voi helvetti sentään. Pardon my French. Itsensä piti aina myrkyttää kuoleman partaalle, jottei nuo verenimijät pääsisi liiaksi iholle. Se helvetin ininäkin jo metrien päästä vitutti, kuin pientä oravaa. Kun äitini kuoli Tammikuussa 2017, ei minulla ollut paljoakaan tunteitani päästettävissä. Olin vihdoin oma sisältä rauhallinen ja tunteeton itseni. Rauhallinen olo. Ei tarvitse sietää enää sukulaisten henkisiä painostuksia. Saan olla nyt rauhassa. Joskus on käynyt mielessä, että toisten mieliksi olisi pitänyt ottaa osaa äitini kuoleman johdosta ja kaikkea mitä hän "joutuikaan kestämään" viime hetkillänsä. Veljeni soittelivat minulle silloin tällöin, että olenko soitellut äidille. Jos en, vihanpitoa tuntui pukkaavan. Paineita ainakin pukkasi. En osannut surra äidin poismenoa, eikä minua edes surettanut. Jatkoin normaalia elämääni ja päivääni. Yksi elämän virstanpylväs oli lopullisesti ohi. Isäni oli kotoisin Evijärveltä, Etelä-Pohjanmaalta. Isäni serkku oli kotoisin Lappajärveltä, tai Ähtäristä. En nyt ole aivan varma, oliko isäni myös sieltä seuduin kotoisin. Minä en oppinut tuntemaan isääni ollenkaan. Nuoruudessani vain muistan Evijärven reissun, kun äitini valitsemalla autolla, vanhalla Mossella lähdettiin reissuun. Sittemmin se hajosi Kemijärvellä moneen otteeseen. Se siitä venäläisestä laadusta. Isäni äidin hautajaiset muistan kuiten etelässä, vaikka olin vielä pieni poika silloin. Isäni kävi töissä koko meidän yhteisen ajamme Kemijärvellä kolmessa vuorossa silloisen Veitsiluodon sellutehtaalla ja oli todella kova työmies. Vapaa-ajallaan töistä tullessaan hän huolehti äitini töistä, eli muista lapsista. Äitini oli kotona päivisin lapsenvahti. Anteeksi huono ranskankielen taitoni, mutta äitini makoili aina vain sohvalla ja antoi käskyjä isälle ja siinä sivussa muillekin. Poikani, haluaisin että sinä oppisit tuntemaan minut, kuka minä oikeasti olen. Ainakin jonain päivänä. Jaksan kyllä odottaa, jos haluat joskus kuunnella. En tiedä mitä äitisi kertoo tai on jo kertonut minusta. Jos uskoisit ainakin minua. Sinulle poitsu minä en koskaan valehtele, enkä minä muutenkaan valehtele elämässäni.

sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Hyvää uutta vuotta poika

Hyvää uutta vuotta poikani. Ei isi unohda sinua tänäkään vuotena. Ei paljon ole tapahtunut sitten tämän Joulun. Kävin katsomassa ja kuuntelemassa Joulurauhan julistuksen. Se oli minun ensimmäinen kertani. Siellä oli paljon ihmisiä, artiolta noin 15 000. Aina siellä on paljon väkeä. Tuo perinne on jatkunut lähes katkeamatta 700 vuotta.

Minulla ei tällä kertaa ole suurempia uutisia kerrottavana, haluan toivottaa sinulle onnellista uutta vuotta 2018. Ajattelen sinua aina.

lauantai 23. joulukuuta 2017

Hyvää Joulua rakas poikani

Ja taas se Joulu tulla vierähti. En ole vielä koskaan saanut toivottaa sinulle hyvää Joulua kasvotusten ja tästäkin Joulusta tulee sellainen. En saa käydä luonasi, kun äiti on niin päättänyt, enkä lakiakaan ala rikkomaan. Enkä ole koskaan edes syntymäpäivilläsikään saanut käydä. Kaikista eniten maailmassa haluaisin toivottaa sinulle hyvää Joulua ja syntymäpäivää ihan kasvotusten ja haluaisin nähdä iloisen ilmeesi. Aivan samoin silloin, kun tapasimme ensimmäistä kertaa. Aina, kun oltiin kahdestaan, niin sinut oli aina helppo saada nauramaan ja iloiseksi. No, kyllä minä jaksan odottaa, että voimme sitten kommunikoida kahdestaan, jos vain itse niin haluaisit. Ethän sinä tunne minua kovinkaan hyvin ja varsinkaan isäksi, mutta senpä takia minä tätä blogia kirjoitankin sinulle. Kerron itsestäni ja tunteistani mahdollisimman paljon.

Henkinen puoleni jaksaa sinua aina odottaa. Fyysisestä puolestani ei koskaan tiedä, miten se voi pettää. Siihen voi osin vaikuttaa omilla elämäntavoilla, mutta on taas sitten asioita, mille et mahda mitään. Lähetin sinulle Joulukortin posti.fi palvelun kautta. Kaunis sinivalkoinen Joulukortti Suomen 100 v. ilmettä mukaillen. Toivottavasti äitisi antaa sen sinulle ja kertoo keneltä se on. Mutta jos et saa sitä, niin tässä tulee Joulu tervehdykseni sinulle. Olet minulle aina rakas, hyvää Joulua sinulle Mel ja vielä parempaa uutta vuotta 2018.

keskiviikko 6. syyskuuta 2017

Hyvää 5-vuotissyntymäpäivää

 Täytät tänään viisi vuotta. En oikein tiennyt minkälaisen kuvan olisin laittanut tähän kirjoitukseen mukaan, koska en ole sinua tavannut pitkään aikaan. Meillä ei niitä yhteisiä kuvia taas ole siunaantunut liian pitkään aikaan. Otan aina silloin tällöin selfietä ja lähetän sinulle tämän blogin kautta. En ajatellut lähettää sinulle postissa lahjaa, koska ei se tunnu miltään ja jos sinäkin sen saisit, niin ei se sinullekaan tuntuisi miltään. Vain yksi paketti postista äidin tuomana. Enkä ole ihan varma, että hän kertoisi lahjan olevan minulta. Haluaisin antaa sinulle syntymäpäivälahjan ihan kasvotusten, enkä minkään postin välityksellä. Haluaisin nähdä sen saman ilmeesi, kuin silloin annettuani ensimmäisen lahjasi, kun tulin tapaamaan sinua ensimmäisen kerran. Se oli ikimuistoinen tapahtuma ainakin minulle ja näinhän minä heti, että sinäkin tykkäsit tapaamisesta ja ainakin siitä lahjasta. Taputit käsiäsi yhteen ja teit sitten sellaisen 'yes' eleen käsilläsi. Sellainen pieni napero ymmärtää jo kaiken. Laitoin sinulle kuitenkin sähköisen onnittelukortin posti sovelluksen kautta. Toivottavasti edes sen näet. Kirjoitan sinulle nyt kuitenkin joka kuukausi aina kun jotain kirjoitettavaa tulee mieleen ja tulostan nämä kirjoitukseni omaan pakettiin sinulle, jonka joskus saat, kun olet riittävän vanha tapaamaan minua. Kyllä näistä kirjoituksistani varmaan jo kirjan saisi aikaiseksi. Täällä kotona Turussa ei ole suurempia tapahtunut. Kesä oli normaalia kylmempi, ainakin mihin itse olen tottunut jopa pohjoisessakin. Tapahtumia oli, joista tykkäsin paljon ja kaikkiin en edes päässyt.

maanantai 16. tammikuuta 2017

Kirjoitan taas

On pitkä aika siitä viimeksi, kun kirjoitin aktiivisemmin tänne blogiin. Luulin, että minun ei tarvitsisi enää murehtia näkemisesi suhteen. Luulin, että näen sinut aina. Mutta kaikki ei aina ole, siltä miltä ne näyttävät. Tilanteet voivat näköjään muuttua nopeastikin ja paljon. Sinä olet minun ikioma poikani, enkä aio ikinä unohtaa sinua. Siksi nämä kirjoitukset ovat olemassa. Toivottavasti voit lukea näitä jonain päivänä. Saisit vähän kiinni siitä, kuka minä olen ja miksi kirjoitan sinulle. Jotenkin minun on purettava ajatuksiani ja tunteitani. Jos näkisin sinua aina, niin halaisin ja rutistaisin sinua kunnolla, niinkuin rakastava isä tekisi. En ole saanut nähdä sinua, koska äitisi ei päästä minua luoksesi. En voi väkisin tulla sinne. En halua rikkoa lakia, vaikka minulla onkin tapaamisoikeus. Jos rikkoisin sitä, niin sen jälkeen minulla ei olisi edes sitä mahdollisuutta nähdä sinua. Jokaisen oma koti on pyhä paikka. Ei sinne noin vain marssita. Odotan, että kasvat vähän vanhemmaksi, jolloin voisimme sopia tapaamisesta meidän kahden kesken, jos vain haluaisit. Sinun ehdoillasi tietysti haluan edetä, mutta tulen myös pönkittämään tapaamista. En minä vastuuta sinulle yksin jätä. Minulla se on suurin vastuu ja aion sen myös kantaa.

lauantai 9. tammikuuta 2016

Menetin sinut rakas poikani

Enemmän olen surullinen, mitä vihainen. Puolestasi. Tulen vielä enemmän surulliseksi, kun kuvittelen sinut siellä yksin tuntemattomien ihmisten joukossa. Et tunne siellä ketään. Yritin ottaa sinut tänne Turkuun muutamaksi päiväksi kun olimme tavanneet muutaman kerran. Menit silloin niin paniikkiin, etten raaskinut tehdä enempää vahinkoa tunteillesi. En ottanut sinua silloin Turkuun. Katsoin, kuinka ujostelit, mutta toisaalta rakastit ja tiesit että olen isäsi. En halunnut tuottaa sinulle surua. Annoin olla sinun Helsingissä äitisi luona. Itkit sylissäni ja lohdutin sinua minkä parhaaksi voin. Kaikki meni sitten lopulta hyvin. Vaikka sinulla onkin sukulaisia Keniassa, et tunne sieltä ketään, etkä ole koskaan tavannut niitä ihmisiä siellä. Mikä ihmeen "Darth Vader" se suomalainen isä oikein on, ettei hänelle voinut poikaa tuoda? Olisin ollut vain 160 kilometrin päässä. Mutta että oman lapsen piti viedä toiselle puolen maapalloa ennemmin, kuin oman isän luokse. Minulla ei ole edes rikosrekisteriäkään, eikä minkään valtakunnan päätöstä siitä, miksi en saisi nähdä sinua. Ylinopeussakko on joskus 90- luvulla tullut ansaittua. Olin silloin nuori poika. Äitisi vei sinut Keniaan, enkä tiennyt siitä mitään etukäteen. Yritin olla yhteydessä äitiisi viime tapaamisemme jälkeen ja monta kertaa. En saanut yhteyttä häneen millään tavalla. Yritin soittaa ja viestitellä kaikilla mahdollisilla tavoilla. Minulla on kuitenkin lainvoimainen tiedonsaantioikeus. Sain sitten viestin äidiltäsi, että asut nyt Keniassa. En tiedä mitä tekisin ja miten olisin. Tuntuu, että maailmani romahti sillä hetkellä. En nyt tiedä miten jatkaa tästä eteenpäin. Olen aikaisemmin laittanut paljon kuviasi meistä tänne silloin, kun blogini oli vielä julkinen. Mutta otin valtaosan pois, koska äitisi yhkasi oikeustoimilla pelkästään sen takia, koska ei tykännyt tästä blogistani. Siis tästä blogisivustani. Tietysti ne saatanan viherkommunistit myötäilevät aina äitiä. En silloin halunnut riidellä enempää, joten laitoin blogini yksityiseksi.

torstai 10. joulukuuta 2015

Hyvää Joulua poitsu

Tämä on ajoitettu postaus tässä kuussa. Olen ollut huonovointinen viime päivinä ja tämän kuun alussa. Olen laittanut sinulle lahjapaketin tulemaan postissa. Paketissa on kaksi lahjaa ja kortit mukana. Sen olen ainakin huomannut, että tykkäät paljon autoista ja varsinkin siitä junaradasta, jonka ostin sinulle ensimmäisellä tapaamisella. Olisi mukavaa ja minunkin oloani helpottaisi paljon, jos tietäisin miten sinulla menee. Kun olimme kahdestaan kävelyllä siellä Helsingissä, sinulla oli sellainen oma mielekäs pikkuauto kädessäsi. Se oli niin ihanaa, kun kävelimme kahdestaan. Halusit silloin lähteä kanssani kävelylle ja jättää leikkikentän taakse. Kunpa tuollaisia hetkiä tulisi jatkossakin lisää. No varmasti tulee ja odotan niitä aina innolla. Kävin taas siellä Helsingissä pyörähtämässä marraskuussa. Valitettavasti en päässyt sinua tapaamaan, kun en tiedä miten se nyt onnistuu. Tapasin siellä yhden naispuoleisen tuttuni. Olin tavannut hänet ensimmäisen kerran jo paljon ennen syntymääsi. Silloinkin siellä Helsingissä. Yritän pitää hyviä suhteita hänen kanssaan. Hän on kuitenkin ihan mukava ja ystävällinen nainen ja hänellä on myös lapsia. Tyttö ja poika. Tyttö on saman ikäinen, kuin sinäkin eli nyt 3 vuotta. Hän on syntynytkin vielä syyskuussa, niinkuin sinäkin. Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka pääsisin muuttamaan hänen luokseen Helsinkiin, tai ainakin olemaan siellä kerralla pidempään, kuin yhden päivän. Silloin me voisimme nähdä enemmän ja pidempään joka kerralla. Tuon marraskuun reissun olin siellä yhden iltapäivän ja kiertelimme ystäväni kanssa kaupungilla ja ostoskeskuksissa. Hän toimi ikäänkuin matkaoppaanani siellä. Tulin sitten takaisin Turkuun jo samana iltana. Toivottavasti sinulla on hauskaa tänäkin Jouluna ja mikseipä olisi. Kyllä minä täällä pärjään, kunhan tiedän, että sinulla on kaikki hyvin.

tiistai 17. marraskuuta 2015

Taas väliaikatietoa

Ehdinkin jo olla vähän aikaa hyvällä tuulella. Kuten arvata saattoi. Äitisi ei pitänyt vaatteista ja nallekarhusta, jotka sinulle lähetin, KOSKA:

1) Ne olivat ostettu kirpputorilta 2) Ne olivat liian isot 3) Joillakin ihmisillä on allergia

En minä nyt tahallani halunnut tuottaa mielipahaa. Tästä lähtien ostan sinulle aina uutta. Katselin kyllä niitä vaatteita siellä liikkeessä ja ne olivat ihan uudenveroisia. Eivät olleet kuluneet yhtään. Lapsethan kasvavat niin nopeasti, etteivät vaatteet ehdi mennä miksikään. Ei hänellä tullut mieleen, että sinähän kasvat koko ajan hurjaa vauhtia. Enkä minä voi tietää tarkkoja mittojasi, kun en ole sinua vielä saanut tavata. Liikkeen vaatteethan aina pestään, ennen kuin ne laitetaan myyntiin. Ja aikooko äitisi syöttää sinulle vaatteita, vai miksi hän puhuu allergiasta. Sinulla ei tietääkseni ole astmoja, eikä allergioita. Eivätkä ne tartu ihmisestä toiseen. Siitä nallekarhusta vielä sen verran, että ne ovat kuulemma tyttölapsille, ei poikalapsille. Minulla itselläni oli pienenä nallekarhu nukkumakaverina. Pidin siitä tosi paljon. Minulla harmittaa sinunkin puolestasi, että tämä on joskus näin vaikeaa. En aio alkaa riitelemään äitisi kanssa. Nielen tämän harmistukseni. Kyllähän minä sinun parastasi haluan.

Näkemisestä puheen ollen, en ole vieläkään kuullut mitään uutta pelastusarmeijan tapaamispaikasta. Heillä on vaikeuksia saada sinne työntekijöitä. Sillä naisella, johon olen ollut yhteydessä, hänelläkin on työmatkaa 100 kilometriä yhteen suuntaan. Ei hän viikonlopuksi lähde Helsinkiin pelkästään minua varten. Hän yrittää saada muitakin etävanhempia sinne samalle päivälle.

lauantai 18. heinäkuuta 2015

Tauko kirjoituksissa

Heipä hei poikani. Meillä menee nyt hyvin, koska saan hähdä sinua säännöllisesti. Kaikki se murehtiminen, ikävä ja vaiva on ollut kaiken arvoista. Oli niin mukava nähdä sinut ensimmäisen kerran, enkä unohda sitä koskaan. Sen jälkeiset näkemisemme ovat olleet yhtä mukavia. Ja sinä oikeasti tykkäät minusta. Olen nyt päättänyt, että en kirjoittele tänne enää niin useasti. Joitain isompia tapahtumia voin tuoda tänne esille, mutta kuukausittainen kirjoittelu loppuu nyt. Ei minulla nyt niin paljon asioita täällä tapahdu, että saisin tuotettua uutta tekstiä 2-3 kertaa kuukaudessa, tai edes sen yhden kerran. Varmaan päivitän tätä muutaman kerran vuodessa, kun tarvetta ilmenee. Pidän sinut toki ajan tasalla elämäntapahtumistani. Tämä blogikirjoitukseni on lähtenyt alunperin käyntiin siitä, että en ole saanut nähdä sinua ja on ollut hirveä kaipuu. Enkä silloin ollut varma, että näenkö koskaan. Tilanne on nyt tältä osin täysin kunnossa. Käyn hakemassa sinut luokseni tänne Turkuun jokin päivä joksikin viikonlopuksi. Vien sinut sitten myös takaisin kotia. Kunhan vielä kasvat hieman ja tunnet minut paremmin. Hyvinhän meillä on alkanutkin ystävyys ja isä-poika suhde. Eihän tässä mene enää montakaan vuotta, kun käytät internetiä jo itse. Syyskuussa täytät jo kolme vuotta. Tulen sinun syntymäpäivillesi ensimmäisen kerran. Ne ovat tosiaankin ensimmäiset minulle. Odotan innolla, että saan toivottaa sinulle hyvää syntymäpäivää ihan kasvotusten. Ja tietysti antaa kortin ja lahjan. Nyt Mel ei muuta, kuin näkemisiin, in real life.

lauantai 11. heinäkuuta 2015

Kesäloma sinullakin

Hei poikaseni. Olet kuulemma lomailemassa jossain ulkomailla. En tiedä kenen kanssa ja missä. Äitisi on kuitenkin Suomessa. Ei hän minulle ole kertonut näistä suunnitelmista etukäteen. Nyt kun vonkasin muutamaan kertaan, että haluan taas nähdä sinut, sain tietää tästä asiasta. No, vietähän lomasi rauhassa missä ikinä oletkin. Viikolla 30 olet sitten kuulemma tätisi kanssa. Kokonaisen viikon. Tarkoittaa sitten sitä, että minulla on mahdollisuus tulla luoksesi aikaisintaan viikolla 31. Pakkohan tämä tilanne on vain hyväksyä. Toivottavasti nautit reissaamisesta.

Itselläni ei ole täällä kovin paljon tapahtunut. Kävin tänä aamuna taas muutaman kilometrin kävelyllä. Kyllä se menettelee, kun ei ota asiaa liian vakavasti. Ilmat ovat olleet liian kylmiä ja sateisia mennäkseen Samppalinnaan uimaan, saatika merelle. Eikä oikein parempiakaan ilmoja ole luvassa. Kesä saisi sitten puolestani mennä jo ohi, että pääsee takaisin uimahalliin uimaan.

Olen taas opiskellut ohjelmointia. Nyt sain vihdoin ja viimein Mac ohjelmani valmiiksi ja ehdokkaaksi Apple Storeen. Testasin tietysti ohjelman itse, enkä löytänyt siitä korjattavaa. Toivottavasti Applekaan ei löydä. Tuo sama ohjelmani on nyt tehty Macille, iPhonelle ja iPadille. Nyt voisi alkaa miettiä uutta ohjelmaideaa. Haluaisin tehdä jonkin lapsille suunnatun ohjelman. Lapset ovat hyviä kannustamaan vanhempia tekemään ostoksia siellä Apple kaupassa. Rahan takiahan niitä tehdään, myös minäkin teen.

Musiikin voima on rajaton

Musiikin ja historian vuoropuhelu: Rockin ja metallin kehityskaari Musiikissa on aina ollut eräänlainen vapauden hehku – se on ollut väy...