Kuukausi vaihtui sitten tänä viikonloppuna Marraskuusta Joulukuuhun. Tulin Saloon vaihteeksi. Joulun aika on myös hyvä aika pysähtyä hetkeksi miettimään rakkaitaan, menneisyyttä, tulevaisuutta. Tämä päivä oli muutenkin osaltani hieno päivä ja ulkoiluilma. Oli mukava touhuta ulkona. Olisitpa ollut mukana. Aurinko hieman paistoi, leuto ilma, ei vielä lunta. Nurmikkokin jopa rehottaa vielä vihreänä. Toisin on kotiseudullani Kemijärvellä ja Oulussa. Siellä on maa jo valkeana. Tuleva Joulun aika on sinulle jo toinen. En tiedä, oletko jo vielä kokenut ensilumen tulon. Haluaisin nähdä ilmeesi, kun ensilumen hiutaleet syleilevät pieniä kasvojasi. Se on varmasti ihmeellinen asia pienelle pojalle.
Soitin äidillenikin. Hän oli tietysti iloinen soitostani, mutta samalla häntä suretti, näkeekö hän minua enää koskaan. Äidilläni on kuitenkin ikää jo 86 vuotta. Ymmärrän täysin hänen tunteensa. Minäkin kaipaan omaa äitiäni. Mutta myös ajattelen sinua samalla tavalla, näenkö sinua koskaan. Kyllä jokainen vanhempi kaipaa aina omaa lastaan. Minäkin kaipaan sinua aivan hirveästi. Joka päivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti