sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Kahdestaan tänään

Nyt on jo kesäkuun ensimmäinen päivä, mutta saavuin luoksesi eilen eli 31. päivä toukokuuta. Tulin Helsinkiin junalla ja rautatieasemalla otin paikallisbussin luoksesi Maunulaan. Pääsin melko helposti perille, vaikka ensin vähän arvelutti, koska ensimmäistä kertaa käytin bussia Helsingissä. Olin luonasi puoli kahdeksan aikaan tuona iltana ja kyselin heti sinua missä olet, mutta olit jo ehtinyt mennä nukkumaaan. Et herännyt, vaikka kävin sinua suukottelemassa. Menin itse sitten vähän myöhemmin nukkumaan vierashuoneeseen. Katsoin ensin pari elokuvaa siinä olohuoneessa. Sitten vuoteessa odottelin aamuun, kunnes nouset ylös. Ja varhain sinä jo nousitkin ylös. Neljän aikaan söit jo aamupalan. Sitten taas vähän unta palloon. Kuuden maissa nousit jo oikeasti ylös ja minä sitten siinä mukana. Et sinä ujostellut yhtään, kun näit minut aamulla. Toit minulle lastenkirjan ja tulit syliini. Luin sitä sinulle. Päivä oli mukava, vaikka ilma oli melko tuulinen. Aamupäivän olimme ulkona, pyöräilimme ja keinuimme. Oli yhtä hauskaa, kuin viimeksikin. Iltapäivän sitten leikimme sisällä muiden rutiinien ohella. Laitoin sinulle ruokaa ja välipalaa. Oli niin mukava nähdä ja kuulla naurunräkätystäsi kun touhusimme kahdestaan. Päivä meni taas nopeasti. Äitisi saavuttua iltapäivällä kotiin, minun piti sitten jo kiiruhtaa takaisin juna-asemalle, etten myöhästyisi. Otin taas paljon valokuvia sinusta ja meistä. Tulen pian käymään uudestaan, mutta seuraavalla kerralla tulen bussilla alusta loppuun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Musiikin voima on rajaton

Musiikin ja historian vuoropuhelu: Rockin ja metallin kehityskaari Musiikissa on aina ollut eräänlainen vapauden hehku – se on ollut väy...