On taas mukavaa, kun tulee kesä. Suomen talvi on aina niin synkkä ja pitkä. Huono puoli kesässä on se, että uimahallit ovat kiinni. Mutta onneksi täällä Turussa on Samppalinnan maauimala. Se olikin viime vuonna remontissa, ettei sinne päässyt. Nyt pääsee uusittuun Samppalinnaan. Odotan mielenkiinnolla, minkälainen on uusittu ja remontoitu uimala. Onhan täällä Runosmäen lähellä tuo JukuPark myös, mutta se ei ole tietenkään kuntouintiin tarkoitettu paikka, vaan sellainen vapaa-aikaan ja rentoutumiseen tarkoitettu vesipuisto perheille, lapsille ja myös muille veden äärellä nautiskelijoille. Siellä on sen verran hyvät puitteet, että tällainen sinkku isäkin voi sinne mennä nauttimaan. Joskus käymme siellä kahdestaan, kun tulet käymään luonani. Kotoani on lyhyt matka sinne kävellen. Turussa myös tapahtuu. Olen aina ollut Kärppä lätkäfani, mutta kävin nyt TPS kauden 2017-2018 avaustilaisuudessa. Hieno tilaisuus oli ja kaikki safkat ilmaisia, sai syötyä ihan ähkyyn asti. Kyllä se lätkäjoukkuekin on ihan hieno. Eihän sitä koskaan tiedä, josko suosikkijoukkueeni vaihtuisi. Oulu tuntuu päivä päivältä aina etäisemmältä. Ei voi ikinä tietää mitä tapahtuu. Puitteet on täällä Turussa ainakin otolliset ja hyvät. Ja onhan se Oulu vähän niinkuin keskellä ei mitään, eikä minulla ole mitään sen suurempia tunteita ja kaipuuta sinne. Hyvä, että pääsin sieltä pois, mutta se olisi pitänyt tapahtua jo aikoja sitten paljon ennen syntymääsi. Eihän sitä paremmasta voi tietää, jos sitä ei koe. Helvetin vankila. Sieltä on pitkä matka joka ilmansuuntaan ja hankala päästä pois mihinkään, jos haluaa lähteä vähän tuulettumaan. Pitää aina mennä lentokentälle ja ottaa sieltä kyyti, jos haluaa nähdä muuta elämää. Juna ja VR, noh, tuntien elämyshän sekin olisi yhteen suuntaan. Turussa on sentään todellista elämää, eikä tarvitse matkustaa mihinkään. Ja kuin myös siellä Helsingissäkin. Pidän kyllä siitäkin kaupungista. Mutta Turku se on nyt, missä olen ja aion olla jatkossakin. En ole saanut sinua nähdä aikoihin. Siitä on kohta jo vuosi, kun näimme viimeksi, mutta minusta se tuntuu ikuisuudelta. Ei minulla ole muuta mahdollisuutta, kuin odottaa, että kasvat vanhemmaksi, jolloin me voisimme kommunikoida suoraan kahdestaan. Ei olisi mitään välikäsiä rajoittamassa tapaamistamme ja jutteluamme. Jos vain sitten haluaisit. Minähän haluan sitä aina. Ethän sinä tietenkään minua tunne sen vertaa, mutta minä olen kuitenkin sinun isäsi ja ikävähän minulla on sinua aivan hulluna. Mutta kyllä sinä nyt ainakin tiedät minun olemassa olostani. Mukavaahan meillä oli kahdestaan, kun tavattiin ja tykkäsit minustakin. Kyllä isi sen huomasi heti. Sinulla on hieman samanlainen luonne, kuin minulla. Pääsimme heti jyvälle toistemme ajatuksista. Se ikäänkuin nappasi meillä. Minä tiedän heti, mitä sinä tunnet, koska se tunne on ihan kuin omani. Melville, päätän tämänkertaisen postaukseni nyt tähän, mutta palataan asiaan taas uudelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti