Hyvää Joulua poitsu

Tämä on ajoitettu postaus tässä kuussa. Olen ollut huonovointinen viime päivinä ja tämän kuun alussa. Olen laittanut sinulle lahjapaketin tulemaan postissa. Paketissa on kaksi lahjaa ja kortit mukana. Sen olen ainakin huomannut, että tykkäät paljon autoista ja varsinkin siitä junaradasta, jonka ostin sinulle ensimmäisellä tapaamisella. Olisi mukavaa ja minunkin oloani helpottaisi paljon, jos tietäisin miten sinulla menee. Kun olimme kahdestaan kävelyllä siellä Helsingissä, sinulla oli sellainen oma mielekäs pikkuauto kädessäsi. Se oli niin ihanaa, kun kävelimme kahdestaan. Halusit silloin lähteä kanssani kävelylle ja jättää leikkikentän taakse. Kunpa tuollaisia hetkiä tulisi jatkossakin lisää. No varmasti tulee ja odotan niitä aina innolla. Kävin taas siellä Helsingissä pyörähtämässä marraskuussa. Valitettavasti en päässyt sinua tapaamaan, kun en tiedä miten se nyt onnistuu. Tapasin siellä yhden naispuoleisen tuttuni. Olin tavannut hänet ensimmäisen kerran jo paljon ennen syntymääsi. Silloinkin siellä Helsingissä. Yritän pitää hyviä suhteita hänen kanssaan. Hän on kuitenkin ihan mukava ja ystävällinen nainen ja hänellä on myös lapsia. Tyttö ja poika. Tyttö on saman ikäinen, kuin sinäkin eli nyt 3 vuotta. Hän on syntynytkin vielä syyskuussa, niinkuin sinäkin. Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka pääsisin muuttamaan hänen luokseen Helsinkiin, tai ainakin olemaan siellä kerralla pidempään, kuin yhden päivän. Silloin me voisimme nähdä enemmän ja pidempään joka kerralla. Tuon marraskuun reissun olin siellä yhden iltapäivän ja kiertelimme ystäväni kanssa kaupungilla ja ostoskeskuksissa. Hän toimi ikäänkuin matkaoppaanani siellä. Tulin sitten takaisin Turkuun jo samana iltana. Toivottavasti sinulla on hauskaa tänäkin Jouluna ja mikseipä olisi. Kyllä minä täällä pärjään, kunhan tiedän, että sinulla on kaikki hyvin.

Taas väliaikatietoa

Ehdinkin jo olla vähän aikaa hyvällä tuulella. Kuten arvata saattoi. Äitisi ei pitänyt vaatteista ja nallekarhusta, jotka sinulle lähetin, KOSKA:

1) Ne olivat ostettu kirpputorilta 2) Ne olivat liian isot 3) Joillakin ihmisillä on allergia

En minä nyt tahallani halunnut tuottaa mielipahaa. Tästä lähtien ostan sinulle aina uutta. Katselin kyllä niitä vaatteita siellä liikkeessä ja ne olivat ihan uudenveroisia. Eivät olleet kuluneet yhtään. Lapsethan kasvavat niin nopeasti, etteivät vaatteet ehdi mennä miksikään. Ei hänellä tullut mieleen, että sinähän kasvat koko ajan hurjaa vauhtia. Enkä minä voi tietää tarkkoja mittojasi, kun en ole sinua vielä saanut tavata. Liikkeen vaatteethan aina pestään, ennen kuin ne laitetaan myyntiin. Ja aikooko äitisi syöttää sinulle vaatteita, vai miksi hän puhuu allergiasta. Sinulla ei tietääkseni ole astmoja, eikä allergioita. Eivätkä ne tartu ihmisestä toiseen. Siitä nallekarhusta vielä sen verran, että ne ovat kuulemma tyttölapsille, ei poikalapsille. Minulla itselläni oli pienenä nallekarhu nukkumakaverina. Pidin siitä tosi paljon. Minulla harmittaa sinunkin puolestasi, että tämä on joskus näin vaikeaa. En aio alkaa riitelemään äitisi kanssa. Nielen tämän harmistukseni. Kyllähän minä sinun parastasi haluan.

Näkemisestä puheen ollen, en ole vieläkään kuullut mitään uutta pelastusarmeijan tapaamispaikasta. Heillä on vaikeuksia saada sinne työntekijöitä. Sillä naisella, johon olen ollut yhteydessä, hänelläkin on työmatkaa 100 kilometriä yhteen suuntaan. Ei hän viikonlopuksi lähde Helsinkiin pelkästään minua varten. Hän yrittää saada muitakin etävanhempia sinne samalle päivälle.

Yhteiskunnallisista asioista

Näissä en ole sen kummemmin täällä blogissani meteliä pitänyt, koska nämä asiat eivät ole meidän kahden juttuja. Luonteeltani olen tavallinen suomalainen ja rakastava isä. Ikävöin sinua poikani joka päivä. Kun äitisi on nyt jostain minulle taas suuttunut, seuraan paljonkin asioita mitä ympärillä muuten tapahtuu. Otan tässä blogissa asioihin vain jotain kantaa. En lähde millekään marsseille ja kaikista vähiten "meillä on unelma" marsseille, koska en ole kommunisti enkä vihreä. Enkä koskaan osallistu mihinkään konsertteihin, jotka tukevat hallitsematonta maahanmuuttoa. Kerron mielipiteeni täällä ja sinä luet nämä joskus. Kommentointi on kaikille vapaa. En ole poliitikko, enkä tue äänelläni mitään poliittista puoluetta ikiajoiksi, vaan olen liikkuva äänestäjä. Jokaisen puolueen ja ehdokkaan pitää ansaita ääneni jokaisessa vaalissa aina uudelleen ja uudelleen. Joka ainoa kerta. Nyt näyttää siltä, että melkoisia ihmeitä pitää puolueissa tapahtua, että Vasemmistoliitto, Vihreät ja RKP saisivat ääneni koskaan. Minun ei tarvitse muuttua. Puolueiden pitää muuttua. Suomessa on vuosikausia ollut milloin vasemmisto-keskustalainen hallitus, milloin keskusta-oikeistolainen, milloin kaiken kattava sateenkaarihallitus. Tähän poliittiseen värikarttaan on tullut pakansekoittaja, eli Perussuomalaiset. Tästähän media sai kunnon sätkyn. Piti alkaa kunnolla etsimään eri ehdokkaiden FaceBook päivityksiä, josko sieltä saisi skandaalia aikaiseksi. Tekemällä saatiinkin. Media ampuu kärpästä tykillä aina, kun saa jotain juttua Perussuomalaisesta poliitikkosta/ehdokkaasta. Perussuomalaiset on ollut jo ennen jytkyä ja varsinkin jytkyn jälkeen vihervasemmistolaisen median hampaissa. Vihervasemmistolainen media eli Iltasanomat, Iltalehti, Kaleva, Turun Sanomat, Helsingin Sanomat. Näitähän löytyy vaikka kuinka paljon. Uutisointi on ollut oksettavan yksipuoleista ja leimaavaa. Tavalliset suomalaiset isät ja äidit on leimattu rasisteiksi. On helppo mennä median retkuun, jos jatkuvasti uutisoidaan rasismilla. Ei Suomessa ole yhtään enempää rasismia, kuin missä muussa valtiossa tahansa. Täällä vain saa möykätä rasismista. Medialla ei ole muuta uutisoitavaa, tekevät sitä juttua mistä voi saada rahaa. Mitä enemmän siitä möykkää, sitä enemmän saa "mukasuvaitsevaisten" pääntaputuksia ja mediatilaa. Ja sitä kautta kiillottaa omaa kilpeään. Todellisuudessa nämä "suvaitsevaiset" ovat niitä rikollisia, joista pitäisi päästä eroon. Syyllistyvät kaikista eniten väkivalta ja omaisuusrikoksiin. Ihmiset uskovat helposti median kirjoituksia, vaikka omakohtaista kokemusta ei olekaan. Todellisten ihmisten kokemukset ovat aivan toisenlaisia. Nämä "tulijat" syyllistyvät rasismiin. Kun ulkomaalaisten tekemä joukkoraiskaus tapahtuu, vihervasemmistolaiset ja feministit ihmettelevät, "mikä meissä suomalaisissa on vikana". Joukkoraiskaus ei ole suomalainen "tuote". Se tulee muualta. Tuo rikos on kuitenkin noussut hälyttävästi rikostilastoissa viime vuosina. "Mutta kyllähän suomalaisetkin tekevät rikoksia". Onko se syy tehdä rikollisuudesta tuontitavaraa? Eivät kaikki turvapaikanhakijat tee rikoksia. Eivätpä tietenkään. Ei voi kuitenkaan hyväksyä sitä, että ottaa 50 000 onnenonkijaa, jotta saisi muutaman hädänalaisen maahan. Mieluummin rajat määräajaksi kiinni. Perussuomalaisille on tullut viime gallupissa takkiin oikein kovasti. Enpä ihmettele. Eivät itse pidä hallitusohjelmasta kiinni, vaikka ovat muita hallituspuolueita siitä moittineet. Soini meni ihan vapaaehtoisesti paitsioon ja selittelee notkahdusta jollain pakkolailla, jonka sisältö ei kerro monellekaan yhtään mitään. Kyllä tavallisella kansalla on vähän arkisemmat huolet ja heidän huoliaan ei ole kuunneltu. Pääministerinä on keskustalainen. Valtionvarainministerin ja sisäministerin salkku meni kokoomukselle, vaikka perussuomalaiset ovat hallituksen toiseksi suurin puolue. Uskomatonta. Ministerin pesti taitaa tehdä Soininkin vähän tyhmäksi. Ajat ovat nyt sellaiset, että sisäpolitiikkaan pitäisi panostaa enemmän. Ei kansaa kiinnosta mitä muut meistä ajattelevat ja minkälainen imago Suomella on ulkomailla. Perussuomalaiset saivat salkkujaossa mitäänsanomattomia lillukanvarsia, mutta Soinin oma ulkoministeriys oli hänen mielestään se tärkein juttu.

Tauko kirjoituksissa

Heipä hei poikani. Meillä menee nyt hyvin, koska saan hähdä sinua säännöllisesti. Kaikki se murehtiminen, ikävä ja vaiva on ollut kaiken arvoista. Oli niin mukava nähdä sinut ensimmäisen kerran, enkä unohda sitä koskaan. Sen jälkeiset näkemisemme ovat olleet yhtä mukavia. Ja sinä oikeasti tykkäät minusta. Olen nyt päättänyt, että en kirjoittele tänne enää niin useasti. Joitain isompia tapahtumia voin tuoda tänne esille, mutta kuukausittainen kirjoittelu loppuu nyt. Ei minulla nyt niin paljon asioita täällä tapahdu, että saisin tuotettua uutta tekstiä 2-3 kertaa kuukaudessa, tai edes sen yhden kerran. Varmaan päivitän tätä muutaman kerran vuodessa, kun tarvetta ilmenee. Pidän sinut toki ajan tasalla elämäntapahtumistani. Tämä blogikirjoitukseni on lähtenyt alunperin käyntiin siitä, että en ole saanut nähdä sinua ja on ollut hirveä kaipuu. Enkä silloin ollut varma, että näenkö koskaan. Tilanne on nyt tältä osin täysin kunnossa. Käyn hakemassa sinut luokseni tänne Turkuun jokin päivä joksikin viikonlopuksi. Vien sinut sitten myös takaisin kotia. Kunhan vielä kasvat hieman ja tunnet minut paremmin. Hyvinhän meillä on alkanutkin ystävyys ja isä-poika suhde. Eihän tässä mene enää montakaan vuotta, kun käytät internetiä jo itse. Syyskuussa täytät jo kolme vuotta. Tulen sinun syntymäpäivillesi ensimmäisen kerran. Ne ovat tosiaankin ensimmäiset minulle. Odotan innolla, että saan toivottaa sinulle hyvää syntymäpäivää ihan kasvotusten. Ja tietysti antaa kortin ja lahjan. Nyt Mel ei muuta, kuin näkemisiin, in real life.

Kesäloma sinullakin

Hei poikaseni. Olet kuulemma lomailemassa jossain ulkomailla. En tiedä kenen kanssa ja missä. Äitisi on kuitenkin Suomessa. Ei hän minulle ole kertonut näistä suunnitelmista etukäteen. Nyt kun vonkasin muutamaan kertaan, että haluan taas nähdä sinut, sain tietää tästä asiasta. No, vietähän lomasi rauhassa missä ikinä oletkin. Viikolla 30 olet sitten kuulemma tätisi kanssa. Kokonaisen viikon. Tarkoittaa sitten sitä, että minulla on mahdollisuus tulla luoksesi aikaisintaan viikolla 31. Pakkohan tämä tilanne on vain hyväksyä. Toivottavasti nautit reissaamisesta.

Itselläni ei ole täällä kovin paljon tapahtunut. Kävin tänä aamuna taas muutaman kilometrin kävelyllä. Kyllä se menettelee, kun ei ota asiaa liian vakavasti. Ilmat ovat olleet liian kylmiä ja sateisia mennäkseen Samppalinnaan uimaan, saatika merelle. Eikä oikein parempiakaan ilmoja ole luvassa. Kesä saisi sitten puolestani mennä jo ohi, että pääsee takaisin uimahalliin uimaan.

Olen taas opiskellut ohjelmointia. Nyt sain vihdoin ja viimein Mac ohjelmani valmiiksi ja ehdokkaaksi Apple Storeen. Testasin tietysti ohjelman itse, enkä löytänyt siitä korjattavaa. Toivottavasti Applekaan ei löydä. Tuo sama ohjelmani on nyt tehty Macille, iPhonelle ja iPadille. Nyt voisi alkaa miettiä uutta ohjelmaideaa. Haluaisin tehdä jonkin lapsille suunnatun ohjelman. Lapset ovat hyviä kannustamaan vanhempia tekemään ostoksia siellä Apple kaupassa. Rahan takiahan niitä tehdään, myös minäkin teen.