torstai 20. kesäkuuta 2013

Ikävä sinua

Hei nassukka. Lähetin äidillesi sähköpostin, jossa kerroin, että haluan tulla luoksesi katsomaan sinua joko tällä, tai ensi viikolla. Soitin äidillesi, mutta hän sanoi, puhelimessa, että hän ei anna minun tavata sinua. En tiedä miksi hän ei halua minun tavata sinua, omaa poikaani. Olen surullinen. Kaikista eniten maailmassa haluaisin tulla luoksesi. Jos äitisi ei sitä halua, en voi väkisinkään mennä kenekään luokse. Surullista, että äitisi kostaa sinulle minun ja äitisi huonot suhteet. Se ei ole oikein sinulle, eikä minulle. Minä en ole koskaan halunnut riistää sinulta äitiä pois. Haluan, että sinulla on sekä isä, että äiti, molemmat. En ymmärrä, miksi äitisi ei halua sinulle minua, oikeaa, biologista isääsi. Minä olen sinun oikea isäsi, eikä kukaan muu koskaan. Olen saattanut sinut tähän maailmaan yhdessä äitisi kanssa ja haluan olla vierelläsi maailman loppuun asti. Sinä olet minun lihaa ja verta lopun elämääsi.

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Komea poikani

Hei murmeliini. Sain tänään 4 uutta kuvaa sinusta, kun olet noin yksivuotias. En julkaise kuviasi, koska haluan suojella yksityisyyttäsi. Joissakin kuvissa saatat tällä blogilla näkyä, mutta me olemme niissä kuvissa aina kahdestaan. Se on mielestäni moraalisestikin ihan sallittua. Olet kuvissa aina niin komea poika. Mihinkä se komeus katoaisi? Katselen kuviasi joka päivä. Olisi mukava tutustua sinuun heti nuorena, jotta molemmat oppisimme tuntemaan toisemme riittävän ajoissa. Yhdessä näkemässäni kuvassa, istut lentokoneen kyydissä. Haluaisin lentää luoksesi, niinkuin siivin. Haen joka päivä asuntoa Helsingistä. Teen kaikkeni, jotta pääsisin luoksesi, tai edes lähemmäksi sinua. Mutta jos en saakaan asuntoa Helsingistä, ei se olisi mikään maailmanloppu ja ei ole koskaan liian myöhäistä tavata sinua. Otan sinut aina avosylin vastaan, olipa ikämme ja elämäntilanteemme mikä tahansa. Minulla isänäsi on aina jotain opetettavaa sinulle. Se on minun velvollisuuteni, haluni ja elämäntehtäväni isänäsi. Ja sinä poikanani annat vastapainoksi minulle läsnäolollasi pojan ja lapsen rakkautta oikeaan isääsi ja vanhempiasi kohtaan molempiin.

torstai 31. tammikuuta 2013

Alkuhöpinöitä

Hei poikani. Kerron sitten kirjoituksissani lisää itsestäni, mutta nyt pitää hoitaa nämä viralliset asiat pois päiväjärjestyksestä. Olen asioinut täällä Oulussa lastenvalvojan luona jo muutamaan otteeseen. Olen yrittänyt sopia asioistamme äitisi kanssa. Olen tehnyt sovintoehdotuksen, jossa asut äitisi luona Helsingissä, mutta haen kuitenkin yhteishuoltajuutta. Yhteishuoltajuutta sen takia, että saisin olla mukana päättämässä sinua koskevissa kysymyksissä, jotka juridisesti vaativat molempien vanhempien hyväksynnän. Olisin valmis tapaamaan sinua siellä Helsingissä. Lapsella on lain mukaan oikeus molempiin vanhempiin. Sitä ei voi kumpikaan vanhempi riistää pois, ilman mitään oikeudellista syytä. Eikä oikeuslaitoskaan saisi kajota tuohon lapsen oikeuteen ilman painavaa syytä. Yritin sopia elatusmaksuiksi Kela:n määrittelemän kuukausittaisen summan, koska tiesin jääväni työttömäksi Heinäkuussa 2012. Muuten olisin suostunut enempäänkin. Äitisi ei suostunut allekirjoittamaan tekemääni sopimusehdotusta, eikä ole koskaan tehnyt omaa sopimusehdotustaan. Tämä asia tulee menemään kaiketi sitten käräjäoikeuteen päätettäväksi.

torstai 6. syyskuuta 2012

Uusi Poika ja uusi Isä

Tervetuloa maailmaani rakas pikkuinen aarteeni. Olen isäsi Tapani Millaskangas. Olet saamassani kuvassa niin komea ja suloinen isän pikkupoika. Isänä oleminen pienelle pikkuiselle on maailman parhain tunne. Saan olla esikuva ja idoli omalle pienokaiselleni. Tunne, kun olen ensimmäistä kertaa isä, herättää paljon ajatuksia. Hämmästys, paniikki, ihmetys, rakkaus ensi silmäyksellä ja kaikkea ajatuksia maan ja taivaan välillä. Äiti tottuu ajatukseen, koska hän kantaa sinua monta kuukautta ja on aikaa miettiä asioita, tottua tilanteeseen, että putkahdat yksi päivä tai yö tähän maailmaan. Isä ei ole samassa tilanteessa, vaikka tietääkin että olet tulossa jonain päivänä hänen eteensä. Isän tunne realisoituu oikeasti ensimmäisen kerran vasta silloin, kun tulet maailmaani ja läsnäkään ei aina tarvitse olla, niinkuin minulle on käynyt. Tunsin sinut heti omakseni saamastani valokuvasta. Olet minun rakas poikani.

Musiikin voima on rajaton

Musiikin ja historian vuoropuhelu: Rockin ja metallin kehityskaari Musiikissa on aina ollut eräänlainen vapauden hehku – se on ollut väy...