Hyviä pääsiäisen pyhiä rakas poikani

Mietin koko ajan, kuinka me leikimme yhdessä, kun kävin Helsingissä luonasi viime viikolla. Se oli minulle niin ikimuistoinen hetki. Olit silloin flunssassa ja yskässä, mutta silti niin reipas ja hyväntuulinen poika. Nyt sain sinulta sen melko ärhäkän flunssan ja olen vielä ainakin tämän viikon vuoteenomana. Minultahan tämä tauti vie nyt voimat, mutta sinä jaksoit silloin kipeänäkin leikkiä ja touhuta. Ja olit vieä niin hyväntuulinenkin. Laitoin eilen viestiä äidillesi, että haluaisin käydä taas ensi viikolla katsomassa sinua uudelleen. Olisin tullut jo tällä viikolla, mutta kun tämä tauti ja ei se äidillesikään sopinut. Tulen kuitenkin taas heti pääsiäisen jälkeen. Ensin minun pitää tietenkin täysin parantua, etten taas heti tartuta tätä ryökälettä sinulle. Tulen kuitenkin ennemmin, tai myöhemmin. Ehdin silloin ensitapaamisella ottaa sinusta ja meistä muutaman valokuvankin, mutta heti tuntuu siltä, ettei niitä ole läheskään tarpeeksi edes näin alkajaisiksi. Ei kait niitä koskaan ole. Ei ole tällä kertaa paljoakaan asiaa kerrottavana, vain vähän tilanteen päivitystä. Joten jätän tämän juttuni lyhyeksi, mutta tapaammehan taas pian.

Välissä iPhone/iPad ohjelmointia

Saattaa kuulostaa nyt tylsältä sen ensimmäisen tapaamisen jälkeen, mutta tässä viime päivinä on taas motivaatio kasvanut ohjelmointiin. Siitä kiitos, kun sain nähdä sinut. Mitä muutakaan täällä yksin tekisin. Nyt muukin elämä maistuu paljon paremmalta, kun olen vihdoin saanut sinut tavata. Päivien pakerruksen jälkeen sain vihdoin taas laitettua oman iPhone ohjelmani iTunes Connectiin arvioitavaksi. Eivät ohjelmat mene suoraan Apple Storeen myyntiin, eli aina ne pitää ensin tarkastaa. Kyllä siellä katsotaan ohjelma, että se käyttöliittymä on miellyttävän näköinen käyttäjälle ja ohjelma ylipäätään toimii kunnolla, eikä siinä ole viruksia. Ohjelmabugeja katsotaan jonkin verran, mutta itse on varsinaiset toiminnalliset testaukset tehtävä. Aikaisemmin olen yhden ohjelman sinne laittanut ja oli siinä taistelua, että Apple hyväksyi sen sinne. En harrasta ohjelmointia millään tavalla tienaamistarkoituksessa, pelkästään mielenkiinnosta. Kunhan tässä kehittyy vielä enemmän ohjelmoijana, laitan taas uusia ja parempia ohjelmia sinne tyrkylle. Jos tämänkertainen ohjelmani hyväksytään, keskityn monimutkaisempiin ohjelmiin. Apple Developer Program maksaa tällä hetkellä 100€/vuosi, mutta enköhän pysty sen maksamaan. Ohjelmointityökalut ovat kuitenkin ilmaisia ja yksityinen henkilökin pystyy laittamaan sinne ohjelmia. Ei tarvitse perustaa yritystä, kuten Android Play kaupan kohdalla.

Vihdoinkin poikani

Pääsin tänään tapaamaan sinua ensimmäistä kertaa. Turusta Helsinkiin on vain 150 kilometriä, mutta tänään se tuntui ikuisuudelta, kun ajoin luoksesi. Perille kuitenkin pääsin ja löysin äitisi osoitteen helposti. Olit niin herttainen, rauhallinen ja ihana hyssykkä. Ensin vähän ujostelit, mutta sitten tulimme hyvin toimeen. Kyllä se kaikki ikävä ja murehtiminen oli sittenkin tämän arvoista, jos sen on kerta pakko ensin kohdata. Olit vieläkin ihanampi, mitä osasin kuvitellakaan. Olet samanlainen mietteliäs persoona, kuin minäkin. Kuin olisin matkustanut ajassa taaksepäin ja mennyt tapaamaan itseäni silloin, kun olin pieni napero. Leikimme olohuoneen lattialla kaiken ajan ja matkit minua, missä asennossa milloinkin olin. Se oli niin ihanaa. Mutta oikeasti sinä olet kasvanut jo isoksi pojaksi. Jos ei minulla ole ollut hyvää kielipäätä, niin sinulla ainakin on. Suomi, Englanti ja Swahili?, tuntuvat olevan sinulle itsestäänselvyyksiä. Kerroin sinulle, että isillä on ollut sinua ikävä ja etten ole aikaisemmin päässyt käymään, koska niin pitkä välimatka. Sanoin myös että tulen tästä lähtien aina katsomaan sinua. Nyökyttelit ja sanoit, että "joo". Silloin tiesin heti, että ymmärsit varmasti, mitä sanoin. Leikimme koko iltapäivän kahdestaan ostamallani junaradalla. Se muutama tunti, jonka vietin kanssasi meni hetkessä. Silti siihen lyhyeen hetkeen mahtui niin monta onnellista ja meidän kahden välistä juttua. Mutta tästä lähtien minä pääsenkin sinun luoksesi aina. Tietysti minä pääsen luoksesi aina äitisi aikataulun mukaan. Minulla on sinulle kalenterissa aina tilaa. Yksi virstanpylväs on tämän blogin osalta jo saavutettu. En minä useampia ole alun perin suunnitellutkaan. Olen vain kirjoittanut ajatuksiani ylös. Minä tulen näkemään sinua nyt säännöllisesti. Nyt jatkan tätä kirjoittelua päiväkirjan omaisesti, mitä elämääni muuta kuuluu. Jokin päivä sinä luet näitä juttujani, silloin kun oma elämänpolkuni on jo kuljettu loppuun. Tästä kirjoittamisesta on sitä paitsi kehkeytynyt jo tapa. Ja eihän tätä silloin tähän voi lopettaa. Oli niin mukava käydä luonasi ja nyt pääsen aina uudelleen.

Vuoristorataa

Vaihtelevan jyrkkiä ylämäkiä on tämä tapaamisen järjestäminen tähän saakka ollut. Alamäkiä ei ole vielä sattunut kohdalle. Luin äskettäin Helsingin Sanomista, että kaikki pääkaupunkiseudun turvakodit ovat täynnä, kun uusia tulijoitakin olisi vielä entisten päälle koko ajan. En minä turvakotia tarvitse, mutta Helsingissä on rajallinen määrä palveluiden tarjoajia ja jotenkinhan niiden samojen tilojen jakaminen on järjestettävä ja priorisoitava. Helsingin ulkopuoliset avun tarvitsijat heitetään tässä kohtaa jonon häntäpäähän, tai kokonaan jonosta pois mikäli sellaiseen on koskaan edes päässyt. Paljon olen kitissyt, marissut, valittanut ja surkutellut tilannettani täällä, ystävilleni ja sukulaisilleni. Lopetan muille kitisemisen, kun eivät he tietenkään jaksa kuunnella tätä loputtomiin, eikä siitä ole kellekään mitään hyötyä. Kaikki ovat aina sanoneet, että "kyllä sinä joskus näet poikasi" ja "kyllä asiat joskus järjestyvät". Mutta juuri näitä nuoria vuosiasi minä en halua menettää, kun eniten tarvitsisit isän roolimallia. Ja minä tarvitsen myös sinua.

Mietin tässä myös, mitä sinä saattaisit tarvita juuri nyt. Polkupyörä olisi varmasti sellainen. Katselin hintoja netistä. Saattaisivat olla isommissa marketeissa halvempia. Säästän rahaa ja ostan sinulle polkupyörän. Toivottavasti pääsen sen sitten kokoamaan kanssasi. Nythän alkaisi olla hyvää aikaa harjoitella polkemista, kun kevätkin on tulossa ja ulkona voi olla kauemmin.

Taas olen aivan hukassa

En enää tiedä mitä mitä siellä oikein tapahtuu. Enpä ole kyllä aikaisemminkaan paljoa tiennyt, mutta nyt vielä vähemmän. Minullahan on tiedonsaantioikeus ihan käräjäoikeuden päätöksellä, mutta kukas noista muu välittää, kuin minä. Mutta minun on melko mahdotonta joka päivä tai edes viikko kysellä kaikista mahdollisista Helsingin virastoista, laitoksista ja ynnä muilta tahoilta, onko heillä sinusta jotain tietoa. Kun vielä pitäsi kädestä pitäen näyttää heille se käräjäoikeuden dokumentti, että olen oikeutettu saamaan sen tiedon. Kyllä se pallo olisi nyt äidilläsi, mutta en ole kuullut hänestä mitään pariin viikkoon. Hän ei vastaa viesteihini, puheluihini, eikä sähköpostiin. Hän on ilmeisesti poistanut minut WhatsApp kontakteista, tai kontakteista ylipäätään. Tai sitten hän on poistanut kyseisen sovelluksen. Toivottavasti olen väärässä ja saan vielä tietoa. Kirjoitan vain aikani kuluksi. Odottavan aika on aina pitkä. Olin ihan varma, että olisin jo päässyt näkemään sinut. Autoni odottaa koko ajan täydellä tankilla, että pääsisin lähtemään. Alkaa tuntua siltä, että kirjoitan päiväkirjaa itselleni, kun tarkoitus on kirjoittaa sinulle. Ei äitisi ole kertonut sinulle minusta mitään. Et sinä tiedä, että sinulla on oikea isä täällä olemassa. Eihän se vika tietenkään sinussa ole, viaton lapsi keskellä vanhempien riitelyä. Toisaalta on hyvä, ettet tiedä näistä taisteluista mitään, vaan voit rauhassa leikkiä ja puuhastella, niinkuin lasten kuuluu tehdä.

Kun kävin tuossa kävelyllä pari päivää sitten ja oli jo kevään merkkejä esillä. Aurinko paistoi kivasti ja lämpötila reilusti plussan puolella. On se ollut jo pidemmän aikaa, mutta nyt aurinko kruunasi sään. Ja ne vähäisetkin lumet saavat vielä kyytiä. Kirjoittelen hieman muutakin, kuin näitä blogeja, mutta katsotaan sitten myöhemmin tuleeko siitä mitään sen kummempaa. Yritän keksiä aina jotain tekemistä, ettei arki olisi niin masentavaa. Jaksaisin paljon paremmin tehdä paljon muitakin asioita, jos näkisin sinut. Mutta tilanne on nyt tämä tällä hetkellä ja sen kanssa eletään.