Uintiharrastusta

Olen nyt alkanut ihan tosissaan harrastamaan uintia. Näin alussa kertauintien matkat eivät ole, kuin 500-600 metriä, mutta käyn 3 kertaa viikossa uimassa. Siitähän se kuntokin alkaa pikkuhiljaa kasvamaan. Tärkeintähän se on, että tykkää siitä, mitä tekee. Impivaaran uimahalli on tässä aivan Runosmäen lähellä kävelymatkan päässä, joten on helppo siinäkin mielessä lähteä. Olen aina tykännyt uimisesta, mutta se on myöskin aina jäänyt tänne takaraivoon kytemään, että ehkä jokin toinen päivä sitten aloitan. Nyt on tilanteeseen tullut muutos ja pääsen käymään uimassa vaikka joka päivä. Minulla on tämä 6 kk ranneke jo valmiiksi ostettuna. Eikä ollut kalliskaan, vain 39 euroa. Pääsen täällä Turussa kaikkiin uimahalleihin, myöskin maauimaloihin, sekä niiden yhteydessä oleviin kuntosaleihin. Enempi minua kuitenkin uimien kiinnostaa, eikä niinkään kuntosalit. Hallit ovat aina kesäisin kiinni, mutta onneksi on noita ulkona olevia altaita. Kunpa pääsisin sinun kanssasi uimaan jokin päivä. Helsingissä maksan tietysti erikseen joka käynnistä meille molemmille. Opettaisin sinutkin uimaan pikku hiljaa. Alussa tärkeintä on vain totutella veteen ja nauttia siinä olemisesta. En tiedä oletko jo käynyt äitisi kanssa uimassa. Et varmaankaan, koska äitisi ei osaa uida ja varmaan pelkää veteen menemistä. Lapsen on helpompi opetella uimista, kuin aikuisen, koska lapset ovat luonnostaan kokeilunhaluisia. Kaikkea pitää aina kokeilla ja lapsi hakee aina rajojaan. Mikäs sen otollisempi aika uimaanopettelulla, kuin nyt. En vielä tiedä, koska pääsen luoksesi. Se on äidistäsi kiinni ja tulisin vaikka heti, jos minä saisin päättää.

Hyvää vapunpäivää poikani

Tämä toukokuun ensimmäinen päivä on aina pyhäpäivä. Se on sellaisia vanhoja peruja menneiltä vuosilta, jolloin en vielä itsekään ollut syntynyt, mutta liputuspäivä siitä on Suomessa tullut 1979. Olin silloin 11 vuotias. Edellisenä päivänä, eli toisin sanoen vapun aattona on suomalaisittain ja jopa maailmanlaajuisestikin tapana vetäistä ns "lärvit", eli siis ottaa alkoholia ja juhlia railakkaasti. Ja sitten vapun päivänä maataan krapulassa sängyssä. No ei mennyt minun vappuni niin. En ole vappua isommin juhlinut kuplivien merkeissä, siis railakkaammin, nyt pariin vuoteen. Kävin kyllä eilen kaupungilla katselemassa ja otin kaksi oluttakin, mutta siihen se juhlapäiväni sitten jäi. Ihmisiä oli todella paljon liikkeellä, enkä tuollaista ihmismassaa ole silloin Oulussa asuessani nähnyt. Ilmakin oli täällä Turussa lämmin ja aurinkoinen.

Laitoin eilen äidillesi viestiä, että haluaisin nähdä sinut taas joko tänä viikonloppuna, tai sitten ensi viikolla, miten hänelle parhaaksi sopisi. Äitisi kertoi, että tämä viikko on hänelle kiireinen, ettei onnistu. Sanoin, että asia ok. Tulenhan näkemään sinut kuitenkin pian, mutta ikävähän minulla on sinua joka päivä. Ei täällä luonani ole muuta suurempaa asiaa tapahtunut. On tässä tietysti yksi mielenkiintoinen urheilutapahtuma alkamassa tänään, nimittäin jokavuotiset jääkiekon MM kisat. Suomella on heti vastassaan kova USA joukkue. Kisat pelataan Tsekissä. Katson otteluita netin välityksellä, koska en ole vielä saanut televisiota ostettua. Näillä alkusarjan peleillä ei ratkaista vielä mestaruutta, mutta kyllähän voittopisteet kaikista auttavat aina jatkoon pääsemistä.

Perheessämme oli aikoinaan koira

Tessi nimeltään ja hän oli rotua Shih-Tzu. Hän eli vanhaksi, noin 12 vuotiaaksi. Hänellä todettiin rintasyöpä ja vein hänet sitten tutkittavaksi Kemijärvellä olevaan läheiseen eläinlääkäriin ja viimein siellä todettiin olevan myöhäistä jatkaa rakkaan ystäväni elämän jatkumista. Huomasin kyllä paukut hänen vatsassaan, mutta en tiennyt mitä ne olivat. Tiesin, että jokin oli vialla, mutta sitä oli itselleen vaikea uskotella. Elämän ja ystävän haluaa aina jatkuvan. Koira ei osaa kertoa ihmiselle, jos hän kärsii, tai mikä on vialla. Niin utelias ja puksuttava koira oli mietteissään, mihin tässä tällä kertaa mennään. Kyllä minä jo näin heti, että rakkain ystäväni aisti, että nyt ei hyvää seuraa. Nostin pienen ystäväni siihen lääkärin leikkauspöydälle. Tessi raukka pelkäsi siinä lääkärin pöydällä, että mitä oikein tapahtuu, mutta yritin jotenkin lohduttaa häntä miten vain pystyin. Äitini pakeni paikalta, koska ei pystynyt näkemään koiramme poislähtemistä. Vaikeaa se oli minullekin. Hän sitten jälkikäteen syytti minua, että se olin minä siinä koiramme vierellä, mutta itsellään ei ollut rohkeutta olla siinä läsnä. Olen siitä läsnäolostani ylpeä itselleni, saatoin sinut suukotellen Tuonelan niityille ja jos jotain elämänjälkeistä tapahtumaa on ikinä olemassakaan, tiedät varmasti siellä jossain, että rakastin sinua aina täysillä. Suukottelin sinut pois tästä pahasta maailmasta. Koira ei ymmärrä ihmisen suukottelua. Mutta ajatus ymmärtämisestä on itse ihmisessä aina läsnä. Äitini lähti pakoon ja hyvä niin. Omasta mielestäni se oli hyvä, että minä se olin, joka oli hänen vierellään loppuun asti. Ei siihen olisikaan muita tarvittu. Silitin ja suukottelin sinua pientä pelokasta lemmikkiäni ja yritin mielessäni siinä itkuani pidätellen kertoa sinulle, että kaikki on hyvin, vaikka itse olin se kaikista pelokkain ja tunsin pahoin tietäen, että menetän sinut tällä kellon lyömällä. Kellon viisarit olivat kuin isku sieluuni jättäen pysyvät arvet. Sitten sinä rakas ystäväni viimein rauhoittuidut ja lääkäri antoi kaksi pistosta. Esimmäisen piikin jälkeen sinä nukahdit ja sitten toisen piikin jälkeen viikatemies tuli noutamaan ystäväni taivaaseen. Minulla teki niin kipeää, kun näin elämän lähtevän sinusta pois. Ei kellekään ikinä toivoisi elämän lähtevän pois, mutta jonkun täytyisi olla vierellä tukemassa hänen viimeisiä hetkiään ja onneksi olin vierelläsi viimeiseen henkäykseesi asti. Menimme sitten äitini kanssa huoltoasemalle tankkaamaan auton ja itkin koko matkan. Tunteeni pääsivät purkautumaan ulos. Rakas perheenjäsenemme, minun perheenjäseneni oli poissa. Tuli niin ikävä sinua omaa karvapalleroa. Olit minulle niin rakas. Ihmisen ja minun paras ja uskollinen ystäväni. Tessi olit niin kiltti ja hyväluontoinen koira. Et koskaan räksyttänyt kellekään ja rakastit kaikkea. Nyt olen surullinen, että olen joskus hieman rankaissut sinua tottelemattomuudesta. Tuntuu niin pahalta ja haluaisin pyytää anteeksi kaikkea torjumisiakin. Toivoo, että koira ymmärtäisi, miten kaipaan. En minä paha ole koskaan ollut, mutta haluaisin ottaa sinut takaisin luokseni, suukotella ja korjata elämän epäkohdat ja pyytää anteeksi kaiken maailman vähätkin pahat tekoni. Hyvä koira olit, niin ystävällinen kaikille, etkä koskaan paha.

Oli mukava nähdä taas tänään

Kävin tänään taas luonasi Helsingissä. Leikimme koko päivän sisällä ja ulkona. Olin Helsingissä jo aamupäivällä ja lähdin takaisin Turkuun illalla kuudelta. Aika meni kuitenkin niin äkkiä. Oli mukavaa olla kanssasi. Energiaa sinulla oli paljon, niinkuin lapsilla täytyy ollakin. Kun menimme ulos leikkimään ja keinumaan kahdestaan, sinulla oli koko ajan hymy kasvoilla ja katsoit minua koko ajan. Voi mikä ihana tunne. Aloin sitten vähän pelleilemään samalla, kun laitoin sinulle vähän enemmän vauhtia keinumiseen. Sinä aloit nauramaan älyttömästi ja nauraa räkätit koko ajan. Oli mukava hauskuuttaa sinua, kun naurat niin helposti. Välissä kävimme sisällä syömässä ja tulimme sitten takaisin ulos. Keinumaan tietysti, mutta myös laskemaan pienestä liukurimäestä, vai minkä nimisiä ne peltiset mäet onkaan. Sekin oli hauskaa. Nyt pitäisi miettiä yhdessä äitisi kanssa sellaiset kiinteät kuukausittaiset tapaamiset, että molemmat tietävät etukäteen koska olisin tulossa sinua katsomaan. Kyllähän se tietysti näinkin menee, että sovimme aina jokaisen tapaamisen aikataulun erikseen. Nyt en malta odottaa, koska pääsen katsomaan sinua uudestaan. Tulen kuitenkin vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Kun vielä kasvat ja tutustumme paremmin, haen sinut tänne Turkuun luokseni kokonaiseksi viikonlopuksi. Sinäkin viihdyit hyvin minun kanssani, joten tulevaisuus näyttää meille tosi hyvältä.

Hyviä pääsiäisen pyhiä rakas poikani

Mietin koko ajan, kuinka me leikimme yhdessä, kun kävin Helsingissä luonasi viime viikolla. Se oli minulle niin ikimuistoinen hetki. Olit silloin flunssassa ja yskässä, mutta silti niin reipas ja hyväntuulinen poika. Nyt sain sinulta sen melko ärhäkän flunssan ja olen vielä ainakin tämän viikon vuoteenomana. Minultahan tämä tauti vie nyt voimat, mutta sinä jaksoit silloin kipeänäkin leikkiä ja touhuta. Ja olit vieä niin hyväntuulinenkin. Laitoin eilen viestiä äidillesi, että haluaisin käydä taas ensi viikolla katsomassa sinua uudelleen. Olisin tullut jo tällä viikolla, mutta kun tämä tauti ja ei se äidillesikään sopinut. Tulen kuitenkin taas heti pääsiäisen jälkeen. Ensin minun pitää tietenkin täysin parantua, etten taas heti tartuta tätä ryökälettä sinulle. Tulen kuitenkin ennemmin, tai myöhemmin. Ehdin silloin ensitapaamisella ottaa sinusta ja meistä muutaman valokuvankin, mutta heti tuntuu siltä, ettei niitä ole läheskään tarpeeksi edes näin alkajaisiksi. Ei kait niitä koskaan ole. Ei ole tällä kertaa paljoakaan asiaa kerrottavana, vain vähän tilanteen päivitystä. Joten jätän tämän juttuni lyhyeksi, mutta tapaammehan taas pian.