Yhteiskunnallisista asioista

Näissä en ole sen kummemmin täällä blogissani meteliä pitänyt, koska nämä asiat eivät ole meidän kahden juttuja. Luonteeltani olen tavallinen suomalainen ja rakastava isä. Ikävöin sinua poikani joka päivä. Kun äitisi on nyt jostain minulle taas suuttunut, seuraan paljonkin asioita mitä ympärillä muuten tapahtuu. Otan tässä blogissa asioihin vain jotain kantaa. En lähde millekään marsseille ja kaikista vähiten "meillä on unelma" marsseille, koska en ole kommunisti enkä vihreä. Enkä koskaan osallistu mihinkään konsertteihin, jotka tukevat hallitsematonta maahanmuuttoa. Kerron mielipiteeni täällä ja sinä luet nämä joskus. Kommentointi on kaikille vapaa. En ole poliitikko, enkä tue äänelläni mitään poliittista puoluetta ikiajoiksi, vaan olen liikkuva äänestäjä. Jokaisen puolueen ja ehdokkaan pitää ansaita ääneni jokaisessa vaalissa aina uudelleen ja uudelleen. Joka ainoa kerta. Nyt näyttää siltä, että melkoisia ihmeitä pitää puolueissa tapahtua, että Vasemmistoliitto, Vihreät ja RKP saisivat ääneni koskaan. Minun ei tarvitse muuttua. Puolueiden pitää muuttua. Suomessa on vuosikausia ollut milloin vasemmisto-keskustalainen hallitus, milloin keskusta-oikeistolainen, milloin kaiken kattava sateenkaarihallitus. Tähän poliittiseen värikarttaan on tullut pakansekoittaja, eli Perussuomalaiset. Tästähän media sai kunnon sätkyn. Piti alkaa kunnolla etsimään eri ehdokkaiden FaceBook päivityksiä, josko sieltä saisi skandaalia aikaiseksi. Tekemällä saatiinkin. Media ampuu kärpästä tykillä aina, kun saa jotain juttua Perussuomalaisesta poliitikkosta/ehdokkaasta. Perussuomalaiset on ollut jo ennen jytkyä ja varsinkin jytkyn jälkeen vihervasemmistolaisen median hampaissa. Vihervasemmistolainen media eli Iltasanomat, Iltalehti, Kaleva, Turun Sanomat, Helsingin Sanomat. Näitähän löytyy vaikka kuinka paljon. Uutisointi on ollut oksettavan yksipuoleista ja leimaavaa. Tavalliset suomalaiset isät ja äidit on leimattu rasisteiksi. On helppo mennä median retkuun, jos jatkuvasti uutisoidaan rasismilla. Ei Suomessa ole yhtään enempää rasismia, kuin missä muussa valtiossa tahansa. Täällä vain saa möykätä rasismista. Medialla ei ole muuta uutisoitavaa, tekevät sitä juttua mistä voi saada rahaa. Mitä enemmän siitä möykkää, sitä enemmän saa "mukasuvaitsevaisten" pääntaputuksia ja mediatilaa. Ja sitä kautta kiillottaa omaa kilpeään. Todellisuudessa nämä "suvaitsevaiset" ovat niitä rikollisia, joista pitäisi päästä eroon. Syyllistyvät kaikista eniten väkivalta ja omaisuusrikoksiin. Ihmiset uskovat helposti median kirjoituksia, vaikka omakohtaista kokemusta ei olekaan. Todellisten ihmisten kokemukset ovat aivan toisenlaisia. Nämä "tulijat" syyllistyvät rasismiin. Kun ulkomaalaisten tekemä joukkoraiskaus tapahtuu, vihervasemmistolaiset ja feministit ihmettelevät, "mikä meissä suomalaisissa on vikana". Joukkoraiskaus ei ole suomalainen "tuote". Se tulee muualta. Tuo rikos on kuitenkin noussut hälyttävästi rikostilastoissa viime vuosina. "Mutta kyllähän suomalaisetkin tekevät rikoksia". Onko se syy tehdä rikollisuudesta tuontitavaraa? Eivät kaikki turvapaikanhakijat tee rikoksia. Eivätpä tietenkään. Ei voi kuitenkaan hyväksyä sitä, että ottaa 50 000 onnenonkijaa, jotta saisi muutaman hädänalaisen maahan. Mieluummin rajat määräajaksi kiinni. Perussuomalaisille on tullut viime gallupissa takkiin oikein kovasti. Enpä ihmettele. Eivät itse pidä hallitusohjelmasta kiinni, vaikka ovat muita hallituspuolueita siitä moittineet. Soini meni ihan vapaaehtoisesti paitsioon ja selittelee notkahdusta jollain pakkolailla, jonka sisältö ei kerro monellekaan yhtään mitään. Kyllä tavallisella kansalla on vähän arkisemmat huolet ja heidän huoliaan ei ole kuunneltu. Pääministerinä on keskustalainen. Valtionvarainministerin ja sisäministerin salkku meni kokoomukselle, vaikka perussuomalaiset ovat hallituksen toiseksi suurin puolue. Uskomatonta. Ministerin pesti taitaa tehdä Soininkin vähän tyhmäksi. Ajat ovat nyt sellaiset, että sisäpolitiikkaan pitäisi panostaa enemmän. Ei kansaa kiinnosta mitä muut meistä ajattelevat ja minkälainen imago Suomella on ulkomailla. Perussuomalaiset saivat salkkujaossa mitäänsanomattomia lillukanvarsia, mutta Soinin oma ulkoministeriys oli hänen mielestään se tärkein juttu.

Tauko kirjoituksissa

Heipä hei poikani. Meillä menee nyt hyvin, koska saan hähdä sinua säännöllisesti. Kaikki se murehtiminen, ikävä ja vaiva on ollut kaiken arvoista. Oli niin mukava nähdä sinut ensimmäisen kerran, enkä unohda sitä koskaan. Sen jälkeiset näkemisemme ovat olleet yhtä mukavia. Ja sinä oikeasti tykkäät minusta. Olen nyt päättänyt, että en kirjoittele tänne enää niin useasti. Joitain isompia tapahtumia voin tuoda tänne esille, mutta kuukausittainen kirjoittelu loppuu nyt. Ei minulla nyt niin paljon asioita täällä tapahdu, että saisin tuotettua uutta tekstiä 2-3 kertaa kuukaudessa, tai edes sen yhden kerran. Varmaan päivitän tätä muutaman kerran vuodessa, kun tarvetta ilmenee. Pidän sinut toki ajan tasalla elämäntapahtumistani. Tämä blogikirjoitukseni on lähtenyt alunperin käyntiin siitä, että en ole saanut nähdä sinua ja on ollut hirveä kaipuu. Enkä silloin ollut varma, että näenkö koskaan. Tilanne on nyt tältä osin täysin kunnossa. Käyn hakemassa sinut luokseni tänne Turkuun jokin päivä joksikin viikonlopuksi. Vien sinut sitten myös takaisin kotia. Kunhan vielä kasvat hieman ja tunnet minut paremmin. Hyvinhän meillä on alkanutkin ystävyys ja isä-poika suhde. Eihän tässä mene enää montakaan vuotta, kun käytät internetiä jo itse. Syyskuussa täytät jo kolme vuotta. Tulen sinun syntymäpäivillesi ensimmäisen kerran. Ne ovat tosiaankin ensimmäiset minulle. Odotan innolla, että saan toivottaa sinulle hyvää syntymäpäivää ihan kasvotusten. Ja tietysti antaa kortin ja lahjan. Nyt Mel ei muuta, kuin näkemisiin, in real life.

Kesäloma sinullakin

Hei poikaseni. Olet kuulemma lomailemassa jossain ulkomailla. En tiedä kenen kanssa ja missä. Äitisi on kuitenkin Suomessa. Ei hän minulle ole kertonut näistä suunnitelmista etukäteen. Nyt kun vonkasin muutamaan kertaan, että haluan taas nähdä sinut, sain tietää tästä asiasta. No, vietähän lomasi rauhassa missä ikinä oletkin. Viikolla 30 olet sitten kuulemma tätisi kanssa. Kokonaisen viikon. Tarkoittaa sitten sitä, että minulla on mahdollisuus tulla luoksesi aikaisintaan viikolla 31. Pakkohan tämä tilanne on vain hyväksyä. Toivottavasti nautit reissaamisesta.

Itselläni ei ole täällä kovin paljon tapahtunut. Kävin tänä aamuna taas muutaman kilometrin kävelyllä. Kyllä se menettelee, kun ei ota asiaa liian vakavasti. Ilmat ovat olleet liian kylmiä ja sateisia mennäkseen Samppalinnaan uimaan, saatika merelle. Eikä oikein parempiakaan ilmoja ole luvassa. Kesä saisi sitten puolestani mennä jo ohi, että pääsee takaisin uimahalliin uimaan.

Olen taas opiskellut ohjelmointia. Nyt sain vihdoin ja viimein Mac ohjelmani valmiiksi ja ehdokkaaksi Apple Storeen. Testasin tietysti ohjelman itse, enkä löytänyt siitä korjattavaa. Toivottavasti Applekaan ei löydä. Tuo sama ohjelmani on nyt tehty Macille, iPhonelle ja iPadille. Nyt voisi alkaa miettiä uutta ohjelmaideaa. Haluaisin tehdä jonkin lapsille suunnatun ohjelman. Lapset ovat hyviä kannustamaan vanhempia tekemään ostoksia siellä Apple kaupassa. Rahan takiahan niitä tehdään, myös minäkin teen.

Kahdestaan kävelyllä

Kävin taas luonasi yhden päivän ajan. Tulin linja-autolla Turusta Helsinkiin ja Helsigissä paikallisella joukkoliikenteellä. Alkaa jo sujumaan tuo Helsingin paikallisliikenne. Kunpa saisin sieltä asunnon jokin päivä. Se viisi tuntia kaikkiaan, mikä menee matkoihin, on poissa sinun näkemisestäsi. Minulla on Helsingin kaupungin asuntohakemus koko ajan voimassa.

Leikimme hieman luonasi ja lähdimme sitten ulos. Vähän aikaa olimme leikkikentällä, tulit sitten luokseni ja halusit lähteä kanssani kävelylle. Teimme melko pitkän lenkin kahdestaan. Kävelimme käsi kädessä koko ajan. Oli niin mukavaa. Vastaantulijat hymyilivät ja halusivat tulla juttelemaan. Oli kuulemma niin ihanan näköistä. Isä ja poika kahdestaan kävelyllä. Äitisi meni jonnekin asioille siksi aikaa, kun olimme kahdestaan. Nyt on kesä, mutta saisi nämä ilmat myös lämmetä kesäiseksi. Tämä kesä on tähän asti ollut melko kylmä ja tuulinen. Sitten kun lämpenee kunnolla, haluaisin lähteä kanssasi uimaan. En tiedä, onko sinulla uimahousuja, enkä oikein voi ostaakaan niitä sinulle, kun en tiedä oikeaa kokoasi. Äitisi pitäisi ne ostaa. Opetan sinua pikkuhiljaa uimaan, mutta aluksi pitää vain nauttia vedessä olemisesta ja siinä leikkimisestä. Minun pitää katsoa ja tutkia, missä siellä Maunulan lähellä on niitä maauimaloita. Uimahallit kun ovat kesäisin kiinni. Lopetan nyt tämän jutun, mutta nähdään taas pian uudelleen.

Kahdestaan tänään

Nyt on jo kesäkuun ensimmäinen päivä, mutta saavuin luoksesi eilen eli 31. päivä toukokuuta. Tulin Helsinkiin junalla ja rautatieasemalla otin paikallisbussin luoksesi Maunulaan. Pääsin melko helposti perille, vaikka ensin vähän arvelutti, koska ensimmäistä kertaa käytin bussia Helsingissä. Olin luonasi puoli kahdeksan aikaan tuona iltana ja kyselin heti sinua missä olet, mutta olit jo ehtinyt mennä nukkumaaan. Et herännyt, vaikka kävin sinua suukottelemassa. Menin itse sitten vähän myöhemmin nukkumaan vierashuoneeseen. Katsoin ensin pari elokuvaa siinä olohuoneessa. Sitten vuoteessa odottelin aamuun, kunnes nouset ylös. Ja varhain sinä jo nousitkin ylös. Neljän aikaan söit jo aamupalan. Sitten taas vähän unta palloon. Kuuden maissa nousit jo oikeasti ylös ja minä sitten siinä mukana. Et sinä ujostellut yhtään, kun näit minut aamulla. Toit minulle lastenkirjan ja tulit syliini. Luin sitä sinulle. Päivä oli mukava, vaikka ilma oli melko tuulinen. Aamupäivän olimme ulkona, pyöräilimme ja keinuimme. Oli yhtä hauskaa, kuin viimeksikin. Iltapäivän sitten leikimme sisällä muiden rutiinien ohella. Laitoin sinulle ruokaa ja välipalaa. Oli niin mukava nähdä ja kuulla naurunräkätystäsi kun touhusimme kahdestaan. Päivä meni taas nopeasti. Äitisi saavuttua iltapäivällä kotiin, minun piti sitten jo kiiruhtaa takaisin juna-asemalle, etten myöhästyisi. Otin taas paljon valokuvia sinusta ja meistä. Tulen pian käymään uudestaan, mutta seuraavalla kerralla tulen bussilla alusta loppuun.